Euron lounas : Syntyykö ravitsemussuositukset täyttävä koululounas alle eurolla?
Koskinen, Tiina (2016)
Koskinen, Tiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712182
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää koululounaan ravitsemuksellisen laadun toteutumista ja sen yhteyttä raaka-ainehintaan. Tarkemmin perehdyttiin ala- ja yläkouluille suunnatun kuuden viikon kiertävän ruokalistan lounastarjontaan. Raaka-ainehinnan ylärajaksi työssä asetettiin yksi euro. Lisäksi selvitettiin ruokapalveluista vastaavien ajatuksia kouluruokailuun varatuista määrärahoista.
Havaintoaineiston muodosti näin 30 koululounaan kokonaisuus. Kvantitatiivisessa osuudessa tarkasteltiin koululounaan raaka-ainehinnan ja ravitsemuksellisen laadun suhdetta. Lisäksi työssä haluttiin kuulla myös ruokapalveluista vastaavien kokemuksia ja mielipiteitä koululounaan ravitsemuksellisesta sisällöstä ja määrärahojen riittävyydestä. Siinä käytettiin laadullisena menetelmänä strukturoimatonta haastattelua.
Kouluruokasuosituksen toteutumista tutkittiin laskemalla kuuden viikon kiertävän ruokalistan ravintosisällöt Jamix-tuotannonohjausjärjestelmän avulla. Ravitsemussuositusten toteutumista tarkasteltiin kokonaisenergian, hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien osalta. Saatuja tuloksia verrattiin kouluruokasuositukseen. Raaka-ainehinnan ja ravitsemuksellisen laadun välistä yhteyttä tarkasteltiin ravintoarvoittain.
Kehittämistyön tuloksena voidaan todeta, että raaka-ainehinnalla on suora yhteys koulu-lounaan kokonaisenergian, kokonaisrasvan ja proteiinin määrään. Sen sijaan hiilihydraattien ja tyydyttyneen rasvan yhteyttä raaka-ainehintaan ei tässä tarkastelussa pystytty osoittamaan. Koululounaan ravitsemuksellinen laatu oli vain pieneltä osin suositusten mukainen. Laatua voidaan kuitenkin parantaa koululounaaseen varattujen määrärahojen sallimissa rajoissa
Havaintoaineiston muodosti näin 30 koululounaan kokonaisuus. Kvantitatiivisessa osuudessa tarkasteltiin koululounaan raaka-ainehinnan ja ravitsemuksellisen laadun suhdetta. Lisäksi työssä haluttiin kuulla myös ruokapalveluista vastaavien kokemuksia ja mielipiteitä koululounaan ravitsemuksellisesta sisällöstä ja määrärahojen riittävyydestä. Siinä käytettiin laadullisena menetelmänä strukturoimatonta haastattelua.
Kouluruokasuosituksen toteutumista tutkittiin laskemalla kuuden viikon kiertävän ruokalistan ravintosisällöt Jamix-tuotannonohjausjärjestelmän avulla. Ravitsemussuositusten toteutumista tarkasteltiin kokonaisenergian, hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien osalta. Saatuja tuloksia verrattiin kouluruokasuositukseen. Raaka-ainehinnan ja ravitsemuksellisen laadun välistä yhteyttä tarkasteltiin ravintoarvoittain.
Kehittämistyön tuloksena voidaan todeta, että raaka-ainehinnalla on suora yhteys koulu-lounaan kokonaisenergian, kokonaisrasvan ja proteiinin määrään. Sen sijaan hiilihydraattien ja tyydyttyneen rasvan yhteyttä raaka-ainehintaan ei tässä tarkastelussa pystytty osoittamaan. Koululounaan ravitsemuksellinen laatu oli vain pieneltä osin suositusten mukainen. Laatua voidaan kuitenkin parantaa koululounaaseen varattujen määrärahojen sallimissa rajoissa