Asuntosijoittaminen : Vertailukohteena pankkien rahastot
Kähkönen, Kim (2016)
Kähkönen, Kim
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912505
Tiivistelmä
Tutkimuksen toimeksiantajana toimi OVV Asuntopalvelut, joka on valtakunnallinen vuokranvälitysfirma. Toimeksiantaja halusi kerätä tietoa asuntosijoittamisesta Jyväskylän alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla asuntosijoittamista ja pankkien markkinoimia sijoitusrahastoja painoarvon ollessa asuntosijoittamisessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä tulee ottaa huomioon asunto- tai rahastosijoitusta tehtäessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, koska lähtökohtana on ymmärtää ja kuvata todellista elämää. Haastattelumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, koska se sopi hyvin tutkittavaan aineistoon, asuntosijoittamiseen, jota tulee tutkia syvällisesti ja monipuolisesti. Haastattelut suoritettiin pääosin kasvotusten, paria puhelinhaastattelua lukuun ottamatta. Tutkimukseen osallistui seitsemän asuntosijoittajaa. Haastateltavat valittiin pääosin satunnaisesti pois lukien pankissa työskentelevät asuntosijoittajat.
Tuloksista ilmeni, että sijoittajien suurin syy sijoittaa oli elintason parantaminen ja että tärkein syy valita sijoituskohde oli yleensä matala riskitaso. Asuntosijoittamisen suurimmat riskit olivat vuokralaisriski sekä remonttiriski, kun rahastoissa sen sijaan riskit liittyivät arvon laskuun. Sijoittajat käyttävät mielellään myös velkavipua hyväkseen hyödyntäen matalat korot. Tuloksista ilmeni myös, että Jyväskylä on kaikin puolin erinomainen sijoituskaupunki. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asuntosijoittaminen antaa rahastosijoittamiselle hyvän vastuksen. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, ja se, kumpi sijoitusmuoto kannattaa valita, riippuu täysin itsestä. Hajautus eri sijoitusten välillä kannattaa.
Toimeksiantaja voi hyödyntää tuloksia jokapäiväisessä työssään, mm. lisäpalveluiden luomisessa, uusien asiakkaiden opastamisessa ja työntekijöiden perehdyttämisessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, koska lähtökohtana on ymmärtää ja kuvata todellista elämää. Haastattelumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, koska se sopi hyvin tutkittavaan aineistoon, asuntosijoittamiseen, jota tulee tutkia syvällisesti ja monipuolisesti. Haastattelut suoritettiin pääosin kasvotusten, paria puhelinhaastattelua lukuun ottamatta. Tutkimukseen osallistui seitsemän asuntosijoittajaa. Haastateltavat valittiin pääosin satunnaisesti pois lukien pankissa työskentelevät asuntosijoittajat.
Tuloksista ilmeni, että sijoittajien suurin syy sijoittaa oli elintason parantaminen ja että tärkein syy valita sijoituskohde oli yleensä matala riskitaso. Asuntosijoittamisen suurimmat riskit olivat vuokralaisriski sekä remonttiriski, kun rahastoissa sen sijaan riskit liittyivät arvon laskuun. Sijoittajat käyttävät mielellään myös velkavipua hyväkseen hyödyntäen matalat korot. Tuloksista ilmeni myös, että Jyväskylä on kaikin puolin erinomainen sijoituskaupunki. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asuntosijoittaminen antaa rahastosijoittamiselle hyvän vastuksen. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, ja se, kumpi sijoitusmuoto kannattaa valita, riippuu täysin itsestä. Hajautus eri sijoitusten välillä kannattaa.
Toimeksiantaja voi hyödyntää tuloksia jokapäiväisessä työssään, mm. lisäpalveluiden luomisessa, uusien asiakkaiden opastamisessa ja työntekijöiden perehdyttämisessä.