Viitteet puhuvat volyymeja
Lintola, Erno (2016)
Lintola, Erno
Turun ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061412919
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061412919
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda lista Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman vuosina 2011 – 2015 tehtyjen Theseus-tietokannasta löytyvien opinnäytetöiden käyttämistä kirjoina saatavilla olevista lähteistä.
Tutkimus tehtiin poimimalla ja laskemalla 93 opinnäytetyön kaikki lähdeviitteet ja kuinka monta kertaa lähteet mainittiin eri opinnäytetöiden lähdeluetteloissa. Tarkastelun tulokset ovat nähtävissä Liitteessä 1., jossa esitetään kaikki lähteet joihin on viitattu useammin kuin kerran. Lisäksi tässä opinnäytetyössä perehdytään bibliometriikan rooliin kirjastotyössä, keskeisimpiin bibliometrisiin menetelmiin, kuten impact factoriin ja h-indeksiin, sekä sovelletaan h-indeksiä opinnäytetöiden lähdeviitteiden tarkasteluun. H-indeksi on Jorge E. Hirschin vuonna 2005 kehittämä bibliometrinen menetelmä, jonka avulla saadaan vertailukelpoisia lukuja kirjoittajien välillä sen mukaan kuinka tuotteliaita he ovat suhteessa siihen, miten monta kertaa heidän teksteihinsä on viitattu muissa tutkimuksissa. H-indeksin avulla saadut tulokset löytyvät luvusta 6.3, taulukosta 3., jossa esitetään ne tekijät, joiden h-indeksiluku on suurempi kuin yksi. Selvityksen kohteena olivat opinnäytetöiden kirjoihin kohdistuvat lähdeviitteet ja h-indeksin avulla saatiin tämän lisäksi rajattua ketkä kirjoittajat ovat opinnäytetöiden lähdeluetteloiden mukaan sekä tuotteliaimpia että koulutusohjelmalle keskeisimpiä sen osalta, että heidän tekstinsä ovat saaneet eniten viittauksia osakseen.
Opinnäytetöiden kokonaisia sisältöjä lukuun ottamatta niiden lähdeluettelot voivat tarjota kattavimman kokonaisuuden siitä, mitä aiheita opinnäytetöissä oli tutkittu. Tämän lisäksi kirjallisuusluettelo voi antaa kuvan myös siitä, mitä menetelmiä Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman opinnäytetöissä on käytetty. Mahdollisuutena on, että lähdeviitteitä voisi tarkastella ainakin jossain määrin opinnäytetöiden kuvailutietoina, oletuksena tietenkin se, että viittauskäytännöt olisivat mahdollisimman kattavat ja yhtenäiset.
Opinnäytetöiden lähdeluetteloista löytyvien kirjojen esittäminen listana niihin kohdistuvien viittauksien määrän mukaan voi toimia apuna kirjallisuuden valikoimiseksi Turun ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmanhoidossa. Tämän lisäksi listaa voi hyödyntää sen selvittämisessä mitkä kirjat ovat keskeisintä alan kirjallisuutta kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmalle.
Tutkimus tehtiin poimimalla ja laskemalla 93 opinnäytetyön kaikki lähdeviitteet ja kuinka monta kertaa lähteet mainittiin eri opinnäytetöiden lähdeluetteloissa. Tarkastelun tulokset ovat nähtävissä Liitteessä 1., jossa esitetään kaikki lähteet joihin on viitattu useammin kuin kerran. Lisäksi tässä opinnäytetyössä perehdytään bibliometriikan rooliin kirjastotyössä, keskeisimpiin bibliometrisiin menetelmiin, kuten impact factoriin ja h-indeksiin, sekä sovelletaan h-indeksiä opinnäytetöiden lähdeviitteiden tarkasteluun. H-indeksi on Jorge E. Hirschin vuonna 2005 kehittämä bibliometrinen menetelmä, jonka avulla saadaan vertailukelpoisia lukuja kirjoittajien välillä sen mukaan kuinka tuotteliaita he ovat suhteessa siihen, miten monta kertaa heidän teksteihinsä on viitattu muissa tutkimuksissa. H-indeksin avulla saadut tulokset löytyvät luvusta 6.3, taulukosta 3., jossa esitetään ne tekijät, joiden h-indeksiluku on suurempi kuin yksi. Selvityksen kohteena olivat opinnäytetöiden kirjoihin kohdistuvat lähdeviitteet ja h-indeksin avulla saatiin tämän lisäksi rajattua ketkä kirjoittajat ovat opinnäytetöiden lähdeluetteloiden mukaan sekä tuotteliaimpia että koulutusohjelmalle keskeisimpiä sen osalta, että heidän tekstinsä ovat saaneet eniten viittauksia osakseen.
Opinnäytetöiden kokonaisia sisältöjä lukuun ottamatta niiden lähdeluettelot voivat tarjota kattavimman kokonaisuuden siitä, mitä aiheita opinnäytetöissä oli tutkittu. Tämän lisäksi kirjallisuusluettelo voi antaa kuvan myös siitä, mitä menetelmiä Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman opinnäytetöissä on käytetty. Mahdollisuutena on, että lähdeviitteitä voisi tarkastella ainakin jossain määrin opinnäytetöiden kuvailutietoina, oletuksena tietenkin se, että viittauskäytännöt olisivat mahdollisimman kattavat ja yhtenäiset.
Opinnäytetöiden lähdeluetteloista löytyvien kirjojen esittäminen listana niihin kohdistuvien viittauksien määrän mukaan voi toimia apuna kirjallisuuden valikoimiseksi Turun ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmanhoidossa. Tämän lisäksi listaa voi hyödyntää sen selvittämisessä mitkä kirjat ovat keskeisintä alan kirjallisuutta kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmalle.