Brukarmedverkan i utvecklingsarbete : En kvalitativ fallstudie av brukarnas roll och medverkan i utvecklingsarbete vid FSKC

Abstract

Syftet med studien var att belysa brukarens roll och medverkan i utvecklingsarbete utgående från de projektanställdas erfarenheter. Avsikten var att göra en konklusion på hur brukare medverkat i projekt vid FSKC samt utgående från denna studie och tidigare kunskaper inom området lyfta upp centrala punkter för diskussion som stöd för upplägg och genomförande av fortsatt utvecklingsarbete. Forskningsfrågorna var; vilken roll och medverkan har brukare haft i utvecklingsprojekt vid FSKC enligt de projektanställda? Hur har brukarmedverkan fungerat i utvecklingsprojekt vid FSKC, vilka framgångsfaktorer och utmaningar har identifierats? Hur lägga upp och genomföra projekt i framtiden för att stöda brukarmedverkan? Metod: studien utfördes genom temaintervjuer med fem nuvarande och tidigare projektanställda vid FSKC och dokumentstudie av dokument från fem utvecklingsprojekt. Materialet analyserades med hjälp av deduktiv och induktiv innehållsanalys. Resultaten från studien visar att en viss brukarmedverkan har förekommit i projekten. Brukarmedverkan har varierat i de olika projekten och i de olika faserna av ett projekt. Brukarna har främst medverkat i genomförandefasen i tre av projekten. De har även varit involverade i fasen för upplägget av en projektansökan- och plan samt i implementeringsfasen. Framgångar och utmaningar har identifierats. Resultaten visar att de projektanställda ansåg att brukarna fått sin röst hörd under projektens gång samt att brukarna har haft möjlighet att synliggöra viktiga erfarenheter. I upplägg av framtida utvecklingsprojekt visar resultaten att projektanställda bör sträva till att inta ett dialogiskt förhållnings- och angreppssätt för att skapa en miljö som främjar brukarmedverkan. Dialogen kan ses som en utgångspunkt i strävan att skapa ett partnerskap mellan brukare, professionella på samarbetsorganisationerna och projektanställda. Konklusion: dialog kan stöda brukarmedverkan och strävan till att uppnå ett partnerskap i utvecklingsprocessen mellan projektanställda, brukare och professionella.

The aim of the study was to illustrate the user ́s role and involvement in development work on the basis of the project employees ́ experience. The intention was to make a conclusion of how the users were involved in projects at FSKC and based on this study and previous knowledge of the area, lift up the key points for discussion to support the arrangement and implementation of further development work. The research questions was; what role and involvement have the user had in development at FSKC? How has user involvement worked in development at FSKC, the success factors and challenges identified? How to set up and implement projects in the future to support user involvement? The material: the study was conducted by thematic interviews with five current and former project employees at FSKC and by document study of documents from five development projects. The material was analysed by using deductive and inductive content analysis. The results of the study show that to a certain extent user involvement has occurred in the projects. User involvement varied in the different projects and in the different phases of a project. Users were mainly involved in the implementation phase in three of the projects. They were also involved in the phase of making a project application and a project plan as well as in the implementation phase. Successes and challenges have been identified. The results show that the project employees felt that the users voices were heard during the course of the project and that the users ́ have had the opportunity to bring attention to important experiences. In the arrangement of future development projects, the results show that employees should strive to assume a dialogic approach to create an environment that supports user involvement. The dialogue can be seen as a starting point in the quest to create a partnership between users, professionals in partner organizations and project employees. Conclusion: dialogue can support user involvement and the aspiration to achieve a partnership in project development, between employees, service users and the professionals.

Tutkimuksen tarkoitus oli valottaa palvelukäyttäjän roolia ja osallisuutta kehittämistyössä projektityöntekijöiden kokemusten perusteella. Tarkoituksena oli vetää johtopäätös siitä, kuinka palvelukäyttäjät ovat osallistuneet FSKC:n projekteissa. Tähän tutkimukseen ja teoriatietoon rakentuen nostetaan keskusteluun keskeisiä kysymyksiä osaamiskeskuksen jatkokehittelytyön tueksi ja toteuttamiseksi. Tutkimuskysymykset olivat: mikä rooli palvelunkäyttäjillä on ollut FSKC:n projekteissa projektityötyöntekijöiden mukaan? Kuinka osallisuus on toteutunut FSKC:n projekteissa – mitä menetystekijöitä ja haasteita on tunnistettu? Kuinka toteuttaa projekteja jatkossa tukien palvelunkäyttäjien osallisuutta? Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastateltavina oli viisi nykyistä ja entistä projektityöntekijää FSKC:lta. Aineistona käytettiin myös dokumentteja viidestä kehittämishankkeesta FSKC:ssa. Aineistoa tarkasteltiin deduktiivisella ja induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustulos osoittaa, että palvelukäyttäjät ovat osallistuneet jossakin määrin projekteissa. Osallisuus on vaihdellut eri projektien välillä ja projektien eri vaiheissa. Palvelunkäyttäjät ovat pääasiassa osallistuneet toteuttamisvaiheeseen kolmessa projektissa. He ovat myös olleet osallisena yhdessä projektisuunnitelmassa ja projektihakemuksessa sekä sen juurruttamisessa. Edistäviä tekijöitä ja haasteita on identifioitu. Haastateltavien mukaan palvelunkäyttäjät saivat äänensä kuuluviin projektien aikana. Heillä oli mahdollisuus nostaa omia kokemuksiaan esiin. Tulevia kehittämishankkeita ajatellen tulee projektityöntekijöiden tavoitella dialogista suhtautumis- ja lähestymistapaa, joka edistäisi osallisuutta synnyttävää toimintaympäristöä. Dialogisuus on lähtökohtana kumppanuudessa, joka syntyy palvelunkäyttäjän, yhteistyöorganisaatioiden asiantuntijoiden ja projektityöntekijöiden välille. Päätelmä: dialogi voi tukea osallisuutta ja kumppanuutta kehittämisprosessissa.