"Mor, lilla mor, vem är väl som du?" : En kvalitativ studie om anknytning enligt mödrars och utbildares syn på Maria akademi rf.

Abstract

Anknytningsteorin är en teori som handlar om nära och känslomässiga relationer samt deras betydelse för människans utveckling. Syftet med mastersarbetet var att belysa de erfarenheter som mammor och utbildare på Maria Akademi har om anknytning. Fråge-ställningarna i studien var: 1. Vilka erfarenheter har kvinnor och utbildare på Maria Akademi om anknytning? 2. Vilka likheter och vilka skillnader finns i kvinnors och ut-bildares erfarenheter om anknytning? Materialinsamlingen skedde via två gruppinter-vjuer (fokusgruppintervjuer), en med tre mammor och en med tre utbildare, samt via en djupintervju med grundaren för Maria Akademi. Gruppintervjuerna utfördes på finska och djupintervjun på svenska. Studiens teoretiska referensram utgick från anknytnings-teorin och från människans själv enligt Daniel N. Sterns teori. Centrala begrepp i studien var: anknytning, mentalisering, moderskap, moderskapskonstellation, människans själv och generationskedja. Materialet analyserades med hjälp av induktiv innehållsanalys. Resultaten presenterades i sju kategorier som är: 1. Beroende och självständighet, 2. Bekräftelse, 3. Trygghet, 4. Identitet, 5. Generationskedjan, 6. Gruppens betydelse och 7. Insikt och utveckling. Största skillnaderna mellan utbildares och mammors erfa-renheter var att mammorna lyfte mest upp kategorierna gruppens betydelse (6) och identitet (4) medan utbildare lyfte mest upp kategorierna kontakt och självständighet (1), gruppens betydelse (6), bekräftelse (2), generationskedjan (5) samt insikt och ut-veckling (7). Mammornas erfarenheter var konkreta och förankrade i deras verklighet medan utbildares erfarenheter byggde på Maria Akademis idé samt på erfarenheter med arbetet med grupper på Maria Akademi. Sammanfattningsvis kan konstateras att mam-mor och utbildare hade samma erfarenheter som tidigare forskning visar: Insikt, förstå-else och bearbetade trauman leder till positiv förändring. Gruppens och handledarens betydelse ansågs som betydelsefull.

The attachment theory is a theory about close and emotional relationships and their meaning to human’s development. The purpose of this master´s thesis was to highlight how mothers and educators at Maria Academy experience attachment. The research questions were: 1. What kind of experiences do women and educators have of attachment? 2. Which similarities and which differences in experiences does women and educators have of attachment? The study used a qualitative group interview and a qualitative individual interview as evaluation method. Three mothers participated in one group interview (focus group interview) and three educators in another group interview (focus group interview). Maria Academy´s founder participated in an individual interview. The group interviews were conducted in Finnish and the individual interview was conducted in Swedish. The study´s theoretical framework is based on attachment theory and Daniel N. Sterns theory about the layord self. The keywords were: Attachment theory, mentalisation, motherhood, motherhood constellation, the sense of self and generation after generation. The material was analyzed using material based content analysis. The results were presented in seven categories: 1. Contact and independence, 2. Validation, 3. Security, 4. Identity, 5. Generation after generation, 6. The meaning of the group, 7. Consciousness and understanding. The biggest differences between mother’s and educator’s experiences were that mothers mostly talked about the groups meaning (6) and identity (4) when educators talked about several categories such as Contact and independence (1), the meaning of the group (6), validation (2), generation after generation (5), and consciousness and understanding (7). The study shows that consciousness, understanding and processed trauma lead to positive change. The importance of the group process and the leader in the group were found to be significant.

Kiintymyssuhdeteoria on teoria läheisten ja emotionaalisten suhteiden merkityksestä ih-misen kehitykselle. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli saada syvempi ymmärrys Maria Akatemian äitien ja kouluttajien kokemuksista kiintymyssuhteesta. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Minkälaisia kokemuksia naisilla ja kouluttajilla on kiintymyssuhtees-ta? 2. Minkälaisia yhtäläisyyksiä ja eroja on naisten ja kouluttajien kokemuksilla kiinty-myssuhteesta? Aineistokeruu tapahtui kvalitatiivisten ryhmähaastatteluiden sekä yksilö-haastattelun kautta. Ryhmähaastatteluihin osallistui kolme äitiä (fokusryhmähaastattelu) ja kolme kouluttajaa (fokusryhmähaastattelu). Maria Akatemian perustaja osallistui yksi-löhaastatteluun. Ryhmähaastattelut tehtiin suomenkielellä ja yksilöhaastattelu ruotsinkie-lellä. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on käytetty kiintymyssuhdeteoria ja Daniel Sternin teoria minä tunteen kehittymisestä. Keskeiset käsitteet olivat: kiintymys-suhde, mentalisaatio, äitiys, äitiyden konstellaatio, minä tunteen kehittyminen sekä su-kupolviketju. Materiaalia analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tu-lokset esitettiin seitsemässä kategoriassa jotka ovat: 1. Yhteys ja itsenäisyys, 2. Vahvis-tus, 3. Turvallisuus, 4. Identiteetti, 5. Sukupolviketju, 6. Ryhmän merkitys, 7. Tietoisuus ja ymmärrys. Suurin ero kouluttajien ja äitien kokemuksissa oli, että äidit nostivat eniten esille ryhmän merkityksen (6) ja identiteetin (4) kun taas kouluttajat nostivat esille yh-teyden ja itsenäisyyden (1), ryhmän merkityksen (6), vahvistuksen (2), sukupolviketjun (5) sekä tietoisuuden ja ymmärryksen (7). Äitien kokemukset olivat konkreettisia ja poh-jautuivat heidän kokemuksiinsa arjesta. Kouluttajien kokemukset pohjautuivat Maria Akatemian teoreettiseen viitekehykseen ja kokemuksiin työstä ryhmien parissa. Tutki-mustulosten perusteella äideillä ja kouluttajilla olivat samat kokemukset kuin aikaisempi tutkimus näyttää: Ymmärrys, tietoisuus ja työstetyt traumat johtavat positiiviseen muu-tokseen. Tutkimuksessa naiset sekä kouluttajat kokivat ryhmän ja ryhmänohjaajan roolin merkitykselliseksi.