Hengityskonehoidosta johtuvan keuhkokuumeen ennaltaehkäisy hoitotyön keinoin

Abstract

Tehohoidon yleisin infektio intuboiduilla ja mekaanisesti ventiloiduilla potilailla on hengityskonehoidosta johtuva keuhkokuume (Ventilator Associated Pneumonia, VAP). VAP voidaan todeta 48-72 tunnin kuluessa intubaatiosta ja hengityskonehoidon aloittamisesta potilailla, joiden hengityskonehoidon aloittamisen indikaatio ei ollut alun perin keuhkokuume

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisin eri hoitotyön keinoin hengityskonehoitoon liittyvää keuhkokuumetta, eli VAP:ia voidaan ennaltaehkäistä. Tavoitteena oli tuottaa luotettava tietolähde teho-osastolla mekaanisten ventiloitujen potilaiden kanssa työskentelevien hoitotyön ammattilaisten sekä kriittisesti sairaan potilaan hoitoon suuntaaville hoitotyön opiskelijoille. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymyksenä oli “Kuinka ennaltaehkäistä hoitotyön keinoin hengityskonehoidosta johtuvaa keuhkokuumetta (VAP) tehohoidossa?” Tiedonhausta lopullisiksi tutkimuksiksi valikoitui 9 tutkimusta.

Riskitekijöitä sekä altistavia tilanteita VAP:lle on lukuisia, muun muassa invasiiviset hoitotoimenpiteet sekä puutteet aseptiikassa. Teho-osastolla hoitotyön ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa VAP:n ennaltaehkäisyssä. Erilaisin hoitotyön keinoin VAP:n riskiä sekä sen esiintyvyyttä pystytään pienentämään. Keskeisiä tuloksia VAP:n ennaltaehkäisyn kannalta olivat muun muassa hyvä hoitotyön aseptiikka, suunhoito, asentohoito ja mobilisaatio, sedaatiotauot, mahdollisimman aikainen vieroittaminen hengityskoneesta ja re-intubaation välttäminen.

VAP liittyy lisääntyneeseen kuolleisuuden sekä sairastavuuden esiintyvyyteen, sairaalahoitopäivien lisääntymiseen ja hoitokulujen kasvuun. Tämän vuoksi VAP:n ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, sekä potilaan kannalta, että yhteiskunnallisessa merkityksessä.

Ventilator-Associated Pneumonia (VAP) is the most common infection in intensive care units among endotracheally intubated and mechanically ventilated patients. VAP develops in patients who have been treated with mechanical ventilation for 48-72 hours or longer and have not had signs or symptoms of lower respiratory infection before they were intubated and treated with mechanical ventilation.

The function of this thesis was find out how to prevent ventilator associated pneumonia (VAP) in way of nursing. The aim of this thesis was to produce reliable source of information for healthcare providers who are working with mechanical ventilated patients in Intensive care unit and for nursing students who are advanced in nursing critically ill patients. This thesis was performed in form of literature review. The research question was “How to prevent ventilator associated pneumonia in means of nursing care in intensive care unit”. Information search gave us nine final scientific articles.

There are several situations and reasons for VAP to develop. These factors are for example invasive procedures and treatments and also shortcomings in aseptic functions. In intensive care unit, healthcare providers are in significant role in preventing VAP. With different functions in nursing there is a change to prevent VAP development and its risk. Considering the research results, essential actions in preventing VAP was good nursing aseptic, oral hygiene, positional treatment and mobilisation, sedation breaks, early sedation weaning and avoiding re-intubation.

VAP is linked increased mortality and morbidity and duration of hospitalization times, adding considerable health care costs. VAP prevention is first rate major according as patients health and social economic.