Kuljettamatta jättämiseen vaikuttavat tekijät 9Lives Pirkanmaa Oy:ssä
Ahola, Jesse; Mäkinen, Laura (2016)
Ahola, Jesse
Mäkinen, Laura
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016082613834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016082613834
Tiivistelmä
Ensihoitopalvelun tehtäviin kuuluu potilaan kuljettaminen tarvittaessa tarkoituksenmukaisimpaan paikkaan, joka voi olla terveyskeskus, aluesairaala tai yliopistosairaala. X-koodi on ensihoidon käsite päätöksestä kuljettamatta jättämiseen ja se kertoo päätökselle perusteen. X-koodin käyttö edellyttää aina hyvää harkintaa ja laadukasta kirjaamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia X-5 ja X-8-koodeihin päättyneisiin ensihoitotehtäviin vaikuttavia ulkopuolisia tekijöitä 9Lives Pirkanmaa Oy:n viidessä ensihoidon yksikössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja tutkittua tietoa 9Lives Pirkanmaa Oy:lle, jota yritys voi hyödyntää kehittääkseen omaa toimintaansa.
Aineisto kerättiin vuoden 2014 potilasdokumenteista, joista X-5 tai X-8-koodiin päättyneitä tehtäviä oli 1942 kappaletta. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja tutkimuksessa käytettiin sekundaariaineistoa. Analysoitava aineisto oli koottu Excel-taulukkoon, josta rajattiin tutkittavia X-5 ja X-8-koodeihin päättyneitä tehtäviä vastaamaan eri tutkimusongelmiin. Tutkittavaa materiaalia rajattiin Excel-taulukossa muun muassa siten, että saatiin esille vain tiettynä vuorokaudenaikana saapuneet ensihoitotehtävät. Jokainen tutkimusongelma ratkaistiin kaksoistarkastamalla.
Tutkimustulokset osoittivat, että päivystävän hoitolaitoksen sulkeutuminen ensihoitoyksikön omalta paikkakunnalta lisäsi X-5 ja X-8-koodeihin päättyneiden tehtävien määrää. Myös vuorokaudenaika vaikutti potilaan kuljettamatta jättämiseen siten, että kello 08-16 X-koodien prosentuaalinen osuus oli pienin ja kello 24-08 suurin. Sen sijaan vuorokaudenaika ei vaikuttanut merkittävästi ensihoitajien potilaan tutkimiseen käytettyyn kokonaisaikaan. Varallaolo ei myöskään vaikuttanut X-5 ja X-8-koodien prosentuaalista osuutta vähenevästi. Ensihoidon kiireellisyysluokat jakautuivat X-5 ja X-8-koodiin siten, että yleisimmin tehtävälle lähdettiin C-kiireellisyydellä. Myös B- ja D-kiireellisyyden hälytykset olivat yleisiä. A-tehtävänä hälytettyjä X-koodeihin päättyneitä tehtäviä oli vain pieni prosentuaalinen osuus.
Jatkotutkimushaasteina on tutkia vastaavalla tavalla kaikkia Pirkanmaan ensihoitoyksiköitä, eri ensihoidon palveluntuottajia, eri sairaanhoitopiirin aluetta tai potilaiden omatoimista hoitoon hakeutumista ensihoitajien kuljettamatta jättämisen jälkeen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia X-5 ja X-8-koodeihin päättyneisiin ensihoitotehtäviin vaikuttavia ulkopuolisia tekijöitä 9Lives Pirkanmaa Oy:n viidessä ensihoidon yksikössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja tutkittua tietoa 9Lives Pirkanmaa Oy:lle, jota yritys voi hyödyntää kehittääkseen omaa toimintaansa.
Aineisto kerättiin vuoden 2014 potilasdokumenteista, joista X-5 tai X-8-koodiin päättyneitä tehtäviä oli 1942 kappaletta. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja tutkimuksessa käytettiin sekundaariaineistoa. Analysoitava aineisto oli koottu Excel-taulukkoon, josta rajattiin tutkittavia X-5 ja X-8-koodeihin päättyneitä tehtäviä vastaamaan eri tutkimusongelmiin. Tutkittavaa materiaalia rajattiin Excel-taulukossa muun muassa siten, että saatiin esille vain tiettynä vuorokaudenaikana saapuneet ensihoitotehtävät. Jokainen tutkimusongelma ratkaistiin kaksoistarkastamalla.
Tutkimustulokset osoittivat, että päivystävän hoitolaitoksen sulkeutuminen ensihoitoyksikön omalta paikkakunnalta lisäsi X-5 ja X-8-koodeihin päättyneiden tehtävien määrää. Myös vuorokaudenaika vaikutti potilaan kuljettamatta jättämiseen siten, että kello 08-16 X-koodien prosentuaalinen osuus oli pienin ja kello 24-08 suurin. Sen sijaan vuorokaudenaika ei vaikuttanut merkittävästi ensihoitajien potilaan tutkimiseen käytettyyn kokonaisaikaan. Varallaolo ei myöskään vaikuttanut X-5 ja X-8-koodien prosentuaalista osuutta vähenevästi. Ensihoidon kiireellisyysluokat jakautuivat X-5 ja X-8-koodiin siten, että yleisimmin tehtävälle lähdettiin C-kiireellisyydellä. Myös B- ja D-kiireellisyyden hälytykset olivat yleisiä. A-tehtävänä hälytettyjä X-koodeihin päättyneitä tehtäviä oli vain pieni prosentuaalinen osuus.
Jatkotutkimushaasteina on tutkia vastaavalla tavalla kaikkia Pirkanmaan ensihoitoyksiköitä, eri ensihoidon palveluntuottajia, eri sairaanhoitopiirin aluetta tai potilaiden omatoimista hoitoon hakeutumista ensihoitajien kuljettamatta jättämisen jälkeen.