Fleet management ohjelmistot – Ponsse, Komatsu ja John Deere
Kivilinna-Korhola, Tiina (2016)
Kivilinna-Korhola, Tiina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090113951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090113951
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla Ponssen, Komatsun ja John Deeren fleet management -ohjelmistoja. Ohjelmistojen ominaisuuksiin tutustuttiin perehtymällä niiden käyttöohjeisiin ja esitemateriaaliin sekä kokeilemalla pc-pohjaisia ohjelmia, ja tutkittiin, kuinka ohjelmistojen käyttö nostaa koneiden tuottavuutta. Fleet management -ohjelmisto kerää, varastoi, prosessoi ja tuottaa tietoa. Sen avulla hallitaan prosesseja, tehtäviä ja tapahtumia. Metsätaloudessa fleet managementin avulla seurataan tuotosta (leimikko, kone, kuljettaja), koneen ja kuljettajan tuottavuutta ja polttoaineen kulutusta, koneiden huollon tarvetta ja sijaintia, työmaiden valmistumista, ynnä muuta. Sitä käytetään operatiivisen toiminnan apuna reaaliaikaisessa seurannassa. Työajan seurannan avulla nostetaan käyttöastetta ja tuotannon tehokkuutta. Suomessa ohjelmistojen hyödyntäminen on ollut kasvavaa, mutta kokonaisuudessaan vielä vähäistä.
Kaikki metsäkoneet tuottivat StanForD-standardin mukaista tietoa ja raportoivat tuotoksesta, seurasivat ajankäyttöä, raportoivat tuottavuuslukuja, koneen tietoja sekä polttoaineen kulutusta. Koneen käyttöastetta pienentäviä tekijöitä seurattiin tarkasti (huolto, siirrot, ym.). Hakkuukoneen tuottavuuteen eniten vaikuttava tekijä, rungon keskikoko raportoitiin selkeästi, ja John Deere raportoi myös rungonkokoluokittain. Komatsun ohjelmisto toimi palvelimella, ja Ponssella ja John Deerellä oli perusteellinen raportointiohjelmisto pc:llä sekä operatiiviseen toimintaan tarkoitettu keveämpi ohjelmisto palvelimilla. John Deere hyödynsi indeksejä tuottavuuden ilmaisussa sekä koneen ja tuotannon arvioinnissa referenssidataa. Komatsun ohjelmasta sai vähemmän tietoa kuin muista. Sen eräs ominaisuus oli modulaarisuus. Ponssen vahvuutena oli huollon ja tavaralajimenetelmän monipuolinen huomioiminen. Kaikki konevalmistajat huomioivat HMI:n, koneiden asetukset ovat säädettävissä ja seuranta edesauttaa sitä. Ponssella ja John Deerellä on kuljettajan työskentelyä tehostavia ohjelmistoja.
Ohjelmistojen riippuvuus tietoyhteyksistä ja palvelimista sekä tietosuoja mietityttävät. Ohjelmistot siirtyvät kokonaan tai osittain palvelimille, indeksejä, trendejä, referenssitietoa ja havainnollista graafista ilmaisua käytetään raportoinnissa. Modulaarisuus voisi parantaa eri merkkisten ja ikäisten koneiden sopivuutta samoihin tietojärjestelmiin. Fleet management -ohjelmistot parantavat koneiden käyttöastetta ja siten tuottavuutta ja kannattavuutta. Metsäkoneyritysten koko vaihtelee ja fleet managementin parempi hyödyntäminen erityisesti niistä pienemmissä saattaisi parantaa alan kannattavuutta kokonaisuudessaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla Ponssen, Komatsun ja John Deeren fleet management -ohjelmistoja. Ohjelmistojen ominaisuuksiin tutustuttiin perehtymällä niiden käyttöohjeisiin ja esitemateriaaliin sekä kokeilemalla pc-pohjaisia ohjelmia, ja tutkittiin, kuinka ohjelmistojen käyttö nostaa koneiden tuottavuutta. Fleet management -ohjelmisto kerää, varastoi, prosessoi ja tuottaa tietoa. Sen avulla hallitaan prosesseja, tehtäviä ja tapahtumia. Metsätaloudessa fleet managementin avulla seurataan tuotosta (leimikko, kone, kuljettaja), koneen ja kuljettajan tuottavuutta ja polttoaineen kulutusta, koneiden huollon tarvetta ja sijaintia, työmaiden valmistumista, ynnä muuta. Sitä käytetään operatiivisen toiminnan apuna reaaliaikaisessa seurannassa. Työajan seurannan avulla nostetaan käyttöastetta ja tuotannon tehokkuutta. Suomessa ohjelmistojen hyödyntäminen on ollut kasvavaa, mutta kokonaisuudessaan vielä vähäistä.
Kaikki metsäkoneet tuottivat StanForD-standardin mukaista tietoa ja raportoivat tuotoksesta, seurasivat ajankäyttöä, raportoivat tuottavuuslukuja, koneen tietoja sekä polttoaineen kulutusta. Koneen käyttöastetta pienentäviä tekijöitä seurattiin tarkasti (huolto, siirrot, ym.). Hakkuukoneen tuottavuuteen eniten vaikuttava tekijä, rungon keskikoko raportoitiin selkeästi, ja John Deere raportoi myös rungonkokoluokittain. Komatsun ohjelmisto toimi palvelimella, ja Ponssella ja John Deerellä oli perusteellinen raportointiohjelmisto pc:llä sekä operatiiviseen toimintaan tarkoitettu keveämpi ohjelmisto palvelimilla. John Deere hyödynsi indeksejä tuottavuuden ilmaisussa sekä koneen ja tuotannon arvioinnissa referenssidataa. Komatsun ohjelmasta sai vähemmän tietoa kuin muista. Sen eräs ominaisuus oli modulaarisuus. Ponssen vahvuutena oli huollon ja tavaralajimenetelmän monipuolinen huomioiminen. Kaikki konevalmistajat huomioivat HMI:n, koneiden asetukset ovat säädettävissä ja seuranta edesauttaa sitä. Ponssella ja John Deerellä on kuljettajan työskentelyä tehostavia ohjelmistoja.
Ohjelmistojen riippuvuus tietoyhteyksistä ja palvelimista sekä tietosuoja mietityttävät. Ohjelmistot siirtyvät kokonaan tai osittain palvelimille, indeksejä, trendejä, referenssitietoa ja havainnollista graafista ilmaisua käytetään raportoinnissa. Modulaarisuus voisi parantaa eri merkkisten ja ikäisten koneiden sopivuutta samoihin tietojärjestelmiin. Fleet management -ohjelmistot parantavat koneiden käyttöastetta ja siten tuottavuutta ja kannattavuutta. Metsäkoneyritysten koko vaihtelee ja fleet managementin parempi hyödyntäminen erityisesti niistä pienemmissä saattaisi parantaa alan kannattavuutta kokonaisuudessaan.