Jatkuva sikiön KTG-sykeseuranta matalan riskin synnytyksessä : Onko jatkuva sikiön KTG-sykeseuranta välttämätön matalan riskin synnytyksessä
Pietilä, Jenni; Seppänen, Mira (2016)
Pietilä, Jenni
Seppänen, Mira
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090614055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090614055
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa kardiotokografiasta ja sen merkityksestä sikiön asfyksiadiagnostiikassa erityisesti matalan riskin synnytyksessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa kätilötyön ammattilaisille jatkuvan KTG-sykeseurannan ja jaksottaisen KTG-sykeseurannan hyödyistä ja haitoista synnytyksen hoidossa ja sikiön hyvinvoinnin seurannassa. Opinnäytetyön tehtävät olivat kuvata KTG-rekisteröintimenetelmän merkitystä sikiön hyvinvoinnin seurannassa synnytyksen aikana ja selvittää, onko jaksottainen KTG-sykeseuranta riittävä sikiön hyvinvoinnin seurannan kannalta matalan riskin synnytyksen aikana.
Opinnäytetyöhön valikoitui tietokantakatsauksen jälkeen yhdeksän tutkimusta. Tutkimuksissa nousi esille, että kardiotokografian käyttö ennustaa suurella todennäköisyydellä sikiön asfyksiaa, mutta vääriä positiivisia tuloksia esiintyy melko paljon. Keskeisenä tuloksena tutkimuksista nousi esiin se, että jatkuva KTG-seuranta lisää sektiosynnytysten ja instrumentaalisesti avustettujen synnytysten määrää. Synnyttäjät itse eivät koe jatkuvaa KTG-seurantaa erityisen invasiivisena, vaan enemmänkin keinona taata turvallinen synnytys.
Koska tutkimusten mukaan matalan riskin synnyttäjillä jaksottainen kardiotokografia on riittävä sikiön hyvinvoinnin kannalta ja koska jatkuvan kardiotokografiaseurannan on todettu lisäävän toimenpidesynnytysten riskiä matalan riskin synnyttäjillä, olisi synnytysten hoidossa tärkeää kiinnittää huomiota matalan riskin synnyttäjien tunnistamiseen. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää Suomen synnytyssairaaloiden KTG:n käyttöä käytännössä, millaisia ohjeistuksia sairaaloilla on kardiotokografian käyttöön liittyen ja millaisia ne ovat verrattuna kansainvälisiin suosituksiin. Olisi myös kiinnostavaa kuulla suomalaisten synnyttäjien ja heidän tukihenkilöiden kokemuksia ja tuntemuksia KTG:n käytöstä synnytyksen aikana.
Opinnäytetyöhön valikoitui tietokantakatsauksen jälkeen yhdeksän tutkimusta. Tutkimuksissa nousi esille, että kardiotokografian käyttö ennustaa suurella todennäköisyydellä sikiön asfyksiaa, mutta vääriä positiivisia tuloksia esiintyy melko paljon. Keskeisenä tuloksena tutkimuksista nousi esiin se, että jatkuva KTG-seuranta lisää sektiosynnytysten ja instrumentaalisesti avustettujen synnytysten määrää. Synnyttäjät itse eivät koe jatkuvaa KTG-seurantaa erityisen invasiivisena, vaan enemmänkin keinona taata turvallinen synnytys.
Koska tutkimusten mukaan matalan riskin synnyttäjillä jaksottainen kardiotokografia on riittävä sikiön hyvinvoinnin kannalta ja koska jatkuvan kardiotokografiaseurannan on todettu lisäävän toimenpidesynnytysten riskiä matalan riskin synnyttäjillä, olisi synnytysten hoidossa tärkeää kiinnittää huomiota matalan riskin synnyttäjien tunnistamiseen. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää Suomen synnytyssairaaloiden KTG:n käyttöä käytännössä, millaisia ohjeistuksia sairaaloilla on kardiotokografian käyttöön liittyen ja millaisia ne ovat verrattuna kansainvälisiin suosituksiin. Olisi myös kiinnostavaa kuulla suomalaisten synnyttäjien ja heidän tukihenkilöiden kokemuksia ja tuntemuksia KTG:n käytöstä synnytyksen aikana.