Pirkanmaan kirkkojen rakennetekninen kehittyminen

Abstract

Kirkkomme ovat keskeisiä, pysyviä ja paljon kertovia kulttuurin ja rakennustaidon edustajia. Koska niitä tarkastellaan usein arkkitehtuurin näkökulmasta, valittiin tässä opinnäytetyössä rakennetekninen näkökanta, ja otettiin tarkastelun kohteiksi kirkkojen tyypilliset rakenteet ja statiikka. Tarkoituksena oli selvittää kirkkojen rakenteiden kehittymisen päälinjat aina keskiajalta nykypäivään asti. Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään pirkanmaalaisia evankelis-luterilaisia kirkkoja, ja niiden runsaasta tarjonnasta valittiin esimerkkikirkoiksi 18 kirkkoa eri aikakausilta. Tutkimusmenetelminä käytettiin asiantuntijahaastatteluja, tiedon etsimistä erilaisista lähteistä, kuten kirjoista ja rakennuspiirustuksista, ja opitun rakenneteknisen tietämyksen soveltamista kohteisiin.

Tutkimuksen tuloksena selvisivät eri rakenneosien muutokset aikakausien edetessä. Kohteina olivat erityisesti perustukset, seinät, vesikatot sekä ala- ja yläpohjat. Muutoksiin ovat vaikuttaneet ammattitaidon kehittyminen aikojen saatossa, rakennusmateriaalien saatavuus, uudet rakennetekniikat sekä maailmalta levinneet tyylisuunnat. Runkorakenteita tutkittaessa selvisi, että useimpien kirkkojen runkona ovat kantavat seinät joiden päällä ovat puiset kattotuolit, tai puiset tai betoniset kattopalkit. Tiili nousee käytetyimpänä seinärakennusmateriaalina muiden edelle.

Kirkko on muuttunut ajassa niin arkkitehtuurinsa kuin rakenneratkaisujensakin puolesta. Keskiajalta 1900-luvun alkuun asti käytettiin yksinkertaisia rakenteita, kuten täystiilimuuria ilman lämmöneristeitä, mutta rakennetekniikan kehittyessä ja mukavuusvaatimusten lisääntyessä ovat kirkot nykyaikaa kohden monimuotoistuneet rakenteidensa puolesta. Uusien kirkkojen tiloihin haetaan funktionaalisia muutoksia, joiden ansiosta kirkkotilan tulee olla joustava eri käyttötarkoituksissa myös tulevaisuudessa.

Our churches are essential representatives of culture and building skills. Since they are often examined from the perspective of architecture, the structural design was chosen in this thesis as a point of view. Typical structures and statics of the churches were taken under examination. The target was to investigate the important structural changes in the church types from the Middle Ages to the present day. This thesis is limited to 18 Evangelical-Lutheran churches from Pirkanmaa. The research methods were expert interviews, searching information from a variety of sources such as books and building plans, and also the application of the learned structure technical knowledge.

The results of this thesis give information of the development of structural properties during different time periods. Particular targets were the foundations, walls, roofs, as well as upper and lower roofs. The changes have been influenced by development of the construction skills, the availability of building materials, new construction techniques and styles spread around the world. The examination of the frame structures showed that the bodies of most churches are load-bearing walls and wooden roof trusses or wooden or concrete roof beams. Brick is the the most widely used building material in walls.

The church as a building has changed in constructural and architectural ways during passing of the time. Simple structures such as full brick walls and log walls without insulation were used from the Middle Ages to the beginning of the 20th century, but the development of structural design and growing comfort requirements have made the structures of churches more diverse. Modern churches are designed to have functional features which allow the church to be used in flexible ways also in the future.