Lyhytaikaishoidon kehittäminen kuntouttamisen näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omaishoitajien kokemuksia ja toiveita lyhytaikaishoidon sisällöstä kuntouttamisen näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita lyhytaikaishoidon kuntouttavaan työhön. Toimeksiantajana opinnäytetyölle oli erään eteläsuomalaisen vanhainkodin lyhytaikaishoitoa järjestävä osasto, jonka kehittämistyöhön tutkimustulokset luovutetaan.

Tätä laadullista tutkimusta varten on kerätty teoriatietoa alan kirjallisuudesta ja hoitotieteellisistä tutkimuksista. Teoriaosuus on koostettu määrittelemällä keskeiset käsitteet, joita ovat; lyhytaikaishoito, omaishoito ja kuntouttava työ. Kuntouttava työ jakautuu edelleen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen.

Aineisto on kerätty teemahaastatteluin, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavina oli seitsemän omaishoitajaa, joiden hoidettavat olivat kyseisen yksikön asiakkaita. Aineisto on analysoitu induktiivisen sisällön analyysin avulla.

Omaishoitajien kokemukset lyhytaikaishoidosta olivat pääasiassa myönteisiä. Tärkeänä pidettiin hoitopaikan positiivista ilmapiiriä ja henkilökunnan ystävällisyyttä. Kuntoutumisen näkökulmasta omaishoitajat pitivät tärkeinä liikuntakyvyn ylläpitämistä, yksilöllisten tarpeiden huomioimista, muistelua ja keskustelua henkisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä läsnäoloa niiden kohdalla, jotka eivät enää kykene tavanomaiseen vuorovaikutukseen.

Kehittämiskohteiksi nousi haastatteluiden perusteella tiedottamisen lisääminen, yhteistyön parantaminen ja toiminnallisuuden lisääminen.

The purpose of this Bachelor`s thesis was to sort out experiencies and wishes of family caregivers about contents of respite care from the perspective of rehabiliation. The aim was to find out development areas for the rehabilitative work of respite care. This thesis was comissioned by a certain respite care unit in southern Finland and the results will be delivered for the development work of this unit.

The theoretical knowledge for this qualitative study has was cathered from the literature and reliable sources. In the theoretical part of the study the key consepts; respite care, family caregiver and rehabilitative work were defined. The rehabilitative work contains physical, mental and social rehabiliation.

The data was collected by theme interviews, which were carried out individually. Interviewees were seven family caregivers, whose relatives were customers of the respite care unit. The data was analyzed with inductive content analysis.

Family caregivers had mostly positive experiences of the respite care. The nursing staff`s friendliness and the unit`s positive atmosphere were experienced to be relevant. From the perspective of rehabiliation maintaining mobility and consideration of individual needs were considered important. Maintaining the mental performance with discussion, reminiscence and the presence with the persons who have memory illness, were also considered important.

The most important development areas of the respite care were increasing the information to caregivers, improving the co-operation and increasing the functionality.