Sukupuolisensitiivisyys päiväkodin arjessa : koulutuskokonaisuus päiväkodissa Tampereella

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää sukupuolisensitiivistä työotetta yhteistyöpäiväkodissa Tampereella. Tavoitteena oli lisätä työntekijöiden ymmärrystä ja tietoisuutta sukupuolen ilmentämisen moninaisuudesta ja sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta sekä tarjota arjessa hyödynnettäviä toimintatapoja. Tutkimustehtävänä oli toteuttaa koulutuskokonaisuus päiväkodin työntekijöille.

Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostivat sukupuolen moninaisuuteen ja sukupuolisensitiivisyyteen liittyvät käsitteet. Työ toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusaineistoa kerättiin nauhoittamalla koulutuskerrat sekä aloitus- ja lopetuskyselyllä. Saadulle aineistolle tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

Ennen koulutuksen alkua sukupuolisensitiivisen työotteen koettiin toteutuvan päiväkodissa hyvin. Koulutuksen aikana tietoisuuden koettiin lisääntyneen, jolloin myös ymmärrettiin aiemman toiminnan virheellisiä muotoja. Sukupuolisensitiivisen työotteen juurruttaminen koettiin mahdolliseksi, mutta sen todettiin vaativan aikaa, aktiivisuutta ja sitoutumista.

Koulutusta voisi kehittää sisällyttämällä prosessiin myös johtajan ja vanhemmat sekä tukemalla sukupuolisensitiivisen työotteen juurtumista päiväkodin arkeen järjestämällä jatkokoulutusta. Näiden kehitysideoiden toteuttaminen varmistaisi tiedon laaja-alaisen leviämisen ja muutosprosessin etenemisen.

The purpose of this thesis was to improve gender sensitive working practice in a day care centre in Tampere. The aim was to increase employees’ knowledge and awareness of the various ways of expressing one’s gender and how those relate to gender sensitivity. Lastly, the goal was to offer practical ways to implement a more sensitive working practice. This thesis was conducted by holding four education sessions for the employees.

The theoretical framework consisted of concepts of gender and gender sensitivity. The study was qualitative in nature. The data were collected by recording the education sessions and by collecting feedback with questionnaires. The data were analyzed through content analysis.

According to the study, employees considered their working methods gender sensitive in the beginning of the process. During the lessons the employees’ awareness increased, resulting in better understanding of the employees’ actions in regards to gender sensitivity. Implementing more sensitive working methods was considered feasible but in need of time, commitment and proactive and self-disciplined employees.

In the future, it would be beneficial to include parents and managers of the day care centres in the process. The implementation of gender sensitive working method in day care centres would benefit from additional training further along the process.