Vapaaehtoistyöntekijöiden psykososiaalinen hyvinvointi saattohoitotyössä : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Vapaaehtoistyöntekijöillä on saattohoidossa merkittävä rooli kuolevan ja hänen omaistensa tukena. Vapaaehtoisuus voi käydä raskaaksi, sillä työtä tehdään vahvasti omalla persoonalla vastaanottaen tuettavan vaikeatkin tunteet ilman ammatillisuuden suojaa. Opinnäytetyön tavoitteena on koota tietoa vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvoinnista saattohoitotyössä. Työn tarkoituksena on selvittää, millaisia tekijöitä hyvinvointiin liittyy ja millaista tukea vapaaehtoiset auttajat tarvitsevat. Aiheesta ei ole juuri tehty tutkimusta Suomessa.

Opinnäytteen toimeksiantaja on Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry. Työ liittyy yhdistyksen hankkeeseen, jossa luodaan vuosina 2015−2016 toimintamalli ja yhteistyöverkosto kotihoidon tukihenkilötoiminnalle Keski-Suomessa. Opinnäyte toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Huhtikuussa 2016 tehtyjen tietokantahakujen perusteella valikoitui 13 tutkimuksiin perustuvaa kansainvälistä aineistoa. Tutkittavat olivat pääosin saattohoitokotiympäristössä ja suorassa potilastyössä olevia. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Analyysissa muodostui kolme pääluokkaa − yksilö, vuorovaikutus sekä organisaatio ja johtaminen. Vapaaehtoistyö tuki tekijöidensä hyvinvointia, se antoi merkityksellisyyden ja persoonallisen kasvun kokemuksia. Kuormitusta syntyi riittämättömyydestä, kokemattomuuden tuomasta pelosta sekä kuoleman ja kärsimyksen kohtaamisesta. Vapaaehtoistyöntekijät saattoivat kääntää haastavat kokemukset voimavaraksi reflektiivisen työskentelyn kautta. He kaipasivat yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia syvällisiin vastavuoroisiin vuorovaikutussuhteisiin muiden työntekijöiden ja tuettavan kanssa. Organisaatio saattoi vaikuttaa hyvinvointiin hyvällä työhön valmistamisella, yhteyteen kutsumalla sekä yksilöllisten tarpeiden huomioimisella. Tuloksia voidaan hyödyntää vapaaehtoisten koulutuksen ja työn organisoinnin kehittämisessä.

Voluntary workers have a significant role in hospice care as providers of social support to terminally ill patients and their families. It can be a challenging task due to the personal involvement required because voluntary workers face difficult emotions without the safeguard of professionality. The aim of the thesis was to examine the psychosocial well-being of hospice care voluntary workers. The purpose was to unravel the factors related to wellness and to find out what kind of support these informal caregivers need. There is a lack of research on the topic in Finland.

The thesis was assigned by the Cancer Society of Central Finland. The thesis is a part of a project aiming to create a model and a network of a home-based support system involving voluntary support persons in end-of-life care in Central Finland during 2015−2016. The thesis was carried out as a descriptive literature review. The retrieval of information was conducted in April 2016. Thirteen international research-based articles mainly dealing with hospice settings and direct patient care were included in the review. The method of analysis was inductive content analysis.

Three major categories emerged: personal issues, interaction, organization and management. Hospice volunteerism enhanced the well-being of voluntary workers. It gave them a sense of meaning and personal growth. Inability to do more, fear of the unknown and having to deal with suffering and death were seen as challenges. The voluntary workers were able to turn distressing experiences into personal strength by using reflective methods. They longed for communality and possibilities to share thoughts in deep mutual relationships. Good preparation, encouraging close connections with the organization and taking personal needs into account were the ways of the organization to improve the well-being of the volunteers. The results can be utilized in developing volunteer training and management.