Hoitohenkilökunnan kokemuksia Braden- riskiluokitusmittarin käytöstä erikoissairaanhoidossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia Braden- riskiluokitusmittarin käytöstä erikoissairaanhoidossa. Tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia, miten Braden-riskiluokitusmittari soveltui painehaavariskin arviointiin, ja mitä positiivista sen käyttöönotto oli tuonut hoitajien työhön. Lisäksi selvitettiin systemaattisen painehaavariskin arvioinnin mahdollisia haasteita ja ehdotuksia painehaavariskin arvioinnin toimintamallin kehittämiseksi. Saatuja tuloksia verrattiin Tiia Stenroosin (2015) keräämään aineistoon. Tavoitteena oli tuottaa tietoa systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämiseen Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kolmen yhteistyöosaston hoitohenkilökunnalta puolistrukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2016. Kyselyyn vastasi 55 yhteistyöosastoilla työskentelevää hoitajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että hoitajat kokevat Braden-riskimittarin soveltuvan hyvin tai kohtuullisesti painehaavariskin arviointiin omassa työyksikössä. Painehaavariskin arvioinnin suurimpina haasteina koettiin kiire, sekä riskinarvioinnin tulkinnan ja kirjaamisen vaikeus. Kehittämisehdotuksina esitettiin lisätiedon saamista Braden-mittarin käytöstä ja Braden-mittarin vaihtamista helppokäyttöisempään mittariin.

Opinnäytetyön tulokset olivat hyvin samansuuntaisia Tiia Stenroos (2015) tekemään opinnäytetyön tuloksiin verrattuna. Erityisesti Braden- mittarin käytön haasteet olivat hyvin samankaltaisia. Tiia Stenroosin (2015) opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämisen yhtenä pääkohtana painottui asianmukainen kirjaaminen. Tässä tutkimuksessa hoitajat eivät kokeneet, että tarvitsisivat käytännön ohjetta systemaattiseen kirjaamiseen. Hoitajat toivoivat, että saataisiin sähköiseen potilaskertomukseen selkeä kohta, johon voitaisiin kirjata painehaavariskinarvioinnin tulos.

Jatkotutkimusehdotuksena esitetään vastaavan tutkimuksen tekemistä hoitohenkilökunnalle, jotta voitaisiin seurata hoitohenkilökunnan kokemuksia Braden- mittarin käytöstä myös jatkossa. Lisäksi ehdotetaan painehaavaan ehkäisyyn liittyvän teemapäivän järjestämistä hoitohenkilökunnan tiedon lisäämiseksi.

The purpose of this thesis was to explore the experiences of the nursing staff of the use of the Braden scale for predicting the risks for pressure sores in specialized nursing. The first aim was to find out, whether the Braden scale is suitable for assessing the risk for pressure sores and what positive effects its use has on the nurses’ work. Secondly, the thesis aimed at charting the possible challenges in the systematic assessment of the risk for pressure sores and suggestions for developing a model for assessing the risk for pressure sores. The results were compared with Tiia Stenroos’s material collected in 2015. The third aim was to produce information to develop the systematic assessment of the risk for pressure sores in Satakunta Nursing District.

The study is qualitative and the data were collected by a semi-structured questionnaire in spring 2016. The target group consisted of the nursing staff of three wards and 55 nurses answered the questionnaire. The data were analysed by content analysis.

The results show that the nurses think that the Baden scale suits well or fairly well to the assessment of the risk for pressure sores in their work setting. The most challenging factors were lack of time and difficulties in the interpretation and recording of the risk assessment results. In the nurses’ opinion more information should be given of the use of the Braden scale or an easier scale should be used.

The results are very similar to the results of Tiia Stenroos’s thesis from 2015. In particular, the detected challenges in using the Braden scale resembled each other. In Stenroos’s study recording was identified as one of the factors which needed development. In this study, the nurses did not feel that they needed practical information of systematic recording. However, they hoped that the electrical form of the patient’s record would include a place, where the result of risk assessment could be entered.

Further studies could be made on the use of the Baden scale among nursing staff. As a result, the experiences of the use of the scale could be charted even in the future. In addition, a theme day should be arranged for nursing staff to train the staff in preventing pressure sores.