Hoitohenkilökunnan kokemuksia Braden- riskiluokitusmittarin käytöstä erikoissairaanhoidossa
Rokosa, Niina (2016)
Rokosa, Niina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092614549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092614549
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia Braden- riskiluokitusmittarin käytöstä erikoissairaanhoidossa. Tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia, miten Braden-riskiluokitusmittari soveltui painehaavariskin arviointiin, ja mitä positiivista sen käyttöönotto oli tuonut hoitajien työhön. Lisäksi selvitettiin systemaattisen painehaavariskin arvioinnin mahdollisia haasteita ja ehdotuksia painehaavariskin arvioinnin toimintamallin kehittämiseksi. Saatuja tuloksia verrattiin Tiia Stenroosin (2015) keräämään aineistoon. Tavoitteena oli tuottaa tietoa systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämiseen Satakunnan sairaanhoitopiirissä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kolmen yhteistyöosaston hoitohenkilökunnalta puolistrukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2016. Kyselyyn vastasi 55 yhteistyöosastoilla työskentelevää hoitajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että hoitajat kokevat Braden-riskimittarin soveltuvan hyvin tai kohtuullisesti painehaavariskin arviointiin omassa työyksikössä. Painehaavariskin arvioinnin suurimpina haasteina koettiin kiire, sekä riskinarvioinnin tulkinnan ja kirjaamisen vaikeus. Kehittämisehdotuksina esitettiin lisätiedon saamista Braden-mittarin käytöstä ja Braden-mittarin vaihtamista helppokäyttöisempään mittariin.
Opinnäytetyön tulokset olivat hyvin samansuuntaisia Tiia Stenroos (2015) tekemään opinnäytetyön tuloksiin verrattuna. Erityisesti Braden- mittarin käytön haasteet olivat hyvin samankaltaisia. Tiia Stenroosin (2015) opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämisen yhtenä pääkohtana painottui asianmukainen kirjaaminen. Tässä tutkimuksessa hoitajat eivät kokeneet, että tarvitsisivat käytännön ohjetta systemaattiseen kirjaamiseen. Hoitajat toivoivat, että saataisiin sähköiseen potilaskertomukseen selkeä kohta, johon voitaisiin kirjata painehaavariskinarvioinnin tulos.
Jatkotutkimusehdotuksena esitetään vastaavan tutkimuksen tekemistä hoitohenkilökunnalle, jotta voitaisiin seurata hoitohenkilökunnan kokemuksia Braden- mittarin käytöstä myös jatkossa. Lisäksi ehdotetaan painehaavaan ehkäisyyn liittyvän teemapäivän järjestämistä hoitohenkilökunnan tiedon lisäämiseksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kolmen yhteistyöosaston hoitohenkilökunnalta puolistrukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2016. Kyselyyn vastasi 55 yhteistyöosastoilla työskentelevää hoitajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että hoitajat kokevat Braden-riskimittarin soveltuvan hyvin tai kohtuullisesti painehaavariskin arviointiin omassa työyksikössä. Painehaavariskin arvioinnin suurimpina haasteina koettiin kiire, sekä riskinarvioinnin tulkinnan ja kirjaamisen vaikeus. Kehittämisehdotuksina esitettiin lisätiedon saamista Braden-mittarin käytöstä ja Braden-mittarin vaihtamista helppokäyttöisempään mittariin.
Opinnäytetyön tulokset olivat hyvin samansuuntaisia Tiia Stenroos (2015) tekemään opinnäytetyön tuloksiin verrattuna. Erityisesti Braden- mittarin käytön haasteet olivat hyvin samankaltaisia. Tiia Stenroosin (2015) opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että systemaattisen painehaavariskin arvioinnin kehittämisen yhtenä pääkohtana painottui asianmukainen kirjaaminen. Tässä tutkimuksessa hoitajat eivät kokeneet, että tarvitsisivat käytännön ohjetta systemaattiseen kirjaamiseen. Hoitajat toivoivat, että saataisiin sähköiseen potilaskertomukseen selkeä kohta, johon voitaisiin kirjata painehaavariskinarvioinnin tulos.
Jatkotutkimusehdotuksena esitetään vastaavan tutkimuksen tekemistä hoitohenkilökunnalle, jotta voitaisiin seurata hoitohenkilökunnan kokemuksia Braden- mittarin käytöstä myös jatkossa. Lisäksi ehdotetaan painehaavaan ehkäisyyn liittyvän teemapäivän järjestämistä hoitohenkilökunnan tiedon lisäämiseksi.