Tunnustamisoikeudenkäynti osana syyteneuvottelua

Abstract

Syyteneuvottelu, jossa rikoksesta epäillyllä on mahdollisuus tunnustamalla saada lievempi rangaistus, tuli mahdolliseksi vuoden 2015 alusta. Sen tarkoituksena on saavuttaa prosessiekonomisia säästöjä nopeuttamalla laajoissa ja vaativissa asioissa rikosprosessimenettelyä, jotta viranomaisresurssit voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Varsinkin talousrikokset ovat hyvin otollisia syyteneuvottelun kohteita. Tunnustamisoikeudenkäynnin pitäisi keventää tuomioistuimen työtaakkaa, koska talousrikoksissa käsittelyajat istunnossa ovat pitkiä. Tässä työssä pyritään osoittamaan, että tunnustamisoikeudenkäynti säästää resursseja.

Opinnäytetyössä tutkittiin tunnustamisoikeudenkäyntiä osana syyteneuvottelumenettelyä. Lisäksi työssä käydään koko syyteneuvotteluprosessi läpi, keskittyen työn loppupuolella itse tunnustamisoikeudenkäyntiin, joka on syyteneuvottelun viimeinen vaihe.

Syyteneuvottelu oli tutkimuskohteena mielenkiintoinen. Opinnäytetyötä aloitettaessa aiheesta ei ollut montaakaan työtä lakiuudistuksen jälkeen valmiina, mutta vuoden 2016 kesään mennessä niitä oli tullut muutama lisää. Aiheen laajuuden ja viime aikoina lisääntyneiden tutkimustöiden vuoksi päädyttiin rajaamaan opinnäytetyö tunnustamisoikeudenkäyntiin.

Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena perehtyen lakiin, oikeuskirjallisuuteen, Oikeusministeriön koulutusmateriaaliin, oikeustapauksiin sekä käytäntöä henkilökohtaisesti havainnoiden. Opinnäytetyötä varten on haastateltu kahta talousrikoksiin erikoistunutta syyttäjää, joilla on hyvin erilainen tilanne: toisella heistä on Suomessa eniten kokemusta syyteneuvottelun käytöstä, toinen on juuri ensimmäistä kertaa neuvotellut syytteistä. Opinnäytetyöntekijä kävi myös havainnoimassa kolmea tunnustamisoikeudenkäyntiä.

Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa syyteneuvottelun käyttö vieläkin arveluttaa ja menettely on jäänyt kokonaan käyttämättä. Työ todentaa sen, että varsinkin tuomioistuimissa tunnustamisoikeudenkäynnillä saavutetaan suuriakin prosessiekonomisia säästöjä.

The plea bargain the suspect has an opportunity to get a more lenient punishment by confessing became possible in the beginning of the year 2015. Its purpose is to reach process economic savings by accelerating the criminal procedure in wide and demanding matters so that the authority resources can be more suitably focused. Particularly the white-collar crimes are very favorable subjects of the charge negotiation. The confessing trial should lighten the workload of the court because the processing times in the session are long. The aim of the thesis was to show that the confessing trial saves resources.

In this thesis a confessing trial was studied as a part of the plea bargain. Furthermore, the whole plea bargain was described concentrating on the confessing trial itself which is the last stage of the plea bargain.

The plea bargain was interesting as a research subject. There were only a few theses of this topic when this thesis was started but by the summer 2016 a few have been published. That is why the scope of the study was narrowed down to the confessing trial.

The thesis was carried out as a qualitative study by studying with the law, relevant literature, educational material from Ministry of Justice, cases and following the practice personally. Two prosecutors, who have specialized in white-collar crimes and who have a very different situation, have been interviewed: one is most experienced of the use of the plea bargain in Finland, the other has just discussed the charges for the first time. The author of the thesis followed three confessing trials.

The results of this thesis can be utilized for example in a situation in which the use of the charge negotiation still troubles and the procedure has not totally been used. This thesis verifies the fact that particularly in the courts significant process economic savings can be reached by confessing trials.