Omaistaan tai läheistään hoivaavan työntekijän työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen työterveysyhteistyössä
Toivola, Johanna (2016)
Toivola, Johanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016093014739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016093014739
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena. Kehittämistutkimuksen tarkoituksena oli laatia kehittämisehdotuksia siitä, miten ansiotyönsä ohessa omaistaan tai läheistään hoitava työntekijä voitaisiin tunnistaa työterveyshuollossa ja työpaikalla, sekä miten näitä työntekijöitä voitaisiin tukea työpaikalla ja työterveyshuollossa tietojen annolla, ohjauksella ja neuvonnalla (TANO). Kohderyhmänä oli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän (KSTHKY) työterveyshenkilöstö ja esimiehet (n=16). Kehittämistutkimuksen kenttäjaksot toteutettiin vuonna 2015 osana sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää ja Työterveyslaitoksen koordinoimaa Työ- ja perhe-elämä -ohjelmaa.
Kehittämistutkimus pohjautui kehittävää toimintaa korostavaan, integroituun työkykykäsitykseen, jossa työkykyyn vaikuttaa työn sisällöllisten seikkojen lisäksi yhteisö ja johtaminen, ja jossa keskeistä on työn ja toimintakyvyn välinen vuorovaikutus. Työkyvyn edistäminen limittyy työhyvinvoinnin edistämisen kanssa. Yhtenä edellytyksenä työhyvinvoinnille nähdään onnistunut työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, kuten Ilmarisen (2006) työkyvyn talomallissa, sekä mahdollisimman hyvä ja kestävä tasapaino kaikissa työuran eri vaiheissa.
Lähestymisstrategiana käytettiin toimintatutkimusta, joka sisälsi viisi kehitysvaihetta eli sykliä. Kehittämistutkimuksessa hyödynnettiin aineistotriangulaatiota. Pääaineisto koostui kolmesta kyselystä ja ideapajan materiaalista. Pääaineistoa täydensi osallistuvaan havainnointiin perustuva tutkijan päiväkirja. Lisäaineistona olivat palaverimuistiot sekä suulliset ja kirjalliset tiedonannot. Analysoinnissa käytettiin sisällön erittelyä ja -analyysia.
Omaistaan tai läheistään hoivaavien työntekijöiden tunnistaminen ja tukeminen voidaan liittää useisiin työpaikan ja työterveyshuollon toimintatapoihin, -malleihin ja käytäntöihin. Terveyden ja työkyvyn edistämisen laajassa viitekehyksessä tarkasteluna, läheistään tai omaistaan hoivaavien työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen edistäminen painottuu ennemminkin yksilöihin kuin yhteisöihin, sekä toiminnan näkökulmasta preventiivisiin prosesseihin. Jotta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista voidaan edistää työterveysyhteistyössä, tarvitaan työpaikan ja työterveyshuollon oman toiminnan lisäksi myös työterveysyhteistyössä yhteisesti sovittuja toimintatapoja.
Kehittämistutkimus pohjautui kehittävää toimintaa korostavaan, integroituun työkykykäsitykseen, jossa työkykyyn vaikuttaa työn sisällöllisten seikkojen lisäksi yhteisö ja johtaminen, ja jossa keskeistä on työn ja toimintakyvyn välinen vuorovaikutus. Työkyvyn edistäminen limittyy työhyvinvoinnin edistämisen kanssa. Yhtenä edellytyksenä työhyvinvoinnille nähdään onnistunut työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, kuten Ilmarisen (2006) työkyvyn talomallissa, sekä mahdollisimman hyvä ja kestävä tasapaino kaikissa työuran eri vaiheissa.
Lähestymisstrategiana käytettiin toimintatutkimusta, joka sisälsi viisi kehitysvaihetta eli sykliä. Kehittämistutkimuksessa hyödynnettiin aineistotriangulaatiota. Pääaineisto koostui kolmesta kyselystä ja ideapajan materiaalista. Pääaineistoa täydensi osallistuvaan havainnointiin perustuva tutkijan päiväkirja. Lisäaineistona olivat palaverimuistiot sekä suulliset ja kirjalliset tiedonannot. Analysoinnissa käytettiin sisällön erittelyä ja -analyysia.
Omaistaan tai läheistään hoivaavien työntekijöiden tunnistaminen ja tukeminen voidaan liittää useisiin työpaikan ja työterveyshuollon toimintatapoihin, -malleihin ja käytäntöihin. Terveyden ja työkyvyn edistämisen laajassa viitekehyksessä tarkasteluna, läheistään tai omaistaan hoivaavien työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen edistäminen painottuu ennemminkin yksilöihin kuin yhteisöihin, sekä toiminnan näkökulmasta preventiivisiin prosesseihin. Jotta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista voidaan edistää työterveysyhteistyössä, tarvitaan työpaikan ja työterveyshuollon oman toiminnan lisäksi myös työterveysyhteistyössä yhteisesti sovittuja toimintatapoja.