“Tämä on parasta kuntoutusta” : Teatteriesityksen valmistaminen mielenterveyskuntoutujien kanssa toimintaterapeuttisena interventiomenetelmänä

Abstract

Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää, edistääkö teatteriesityksen valmistaminen aikuisten mielenterveyskuntoutujien viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä missä määrin he saavuttavat yksilölliset tavoitteensa teatteriesityksen valmistamisprosessin aikana. Lisäksi pyrkimyksenä oli vastata, soveltuuko teatteriesityksen valmistaminen toimintaterapian interventiomenetelmäksi aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Teatteriesitys valmistettiin ryhmä- ja prosessikeskeisesti. Yhteistyökumppanina toimi Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy.

Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena. Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen edistymistä selvitettiin ACIS-arviointimenetelmällä (The Assessment of Communication and Interaction Skills). GAS-tavoitteenasettamismenetelmän (Goal Attainment Scaling) avulla seurattiin yksilöllisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi hyödynnettiin tutkimuspäiväkirjahavaintoja. Kielhofnerin Inhimillisen toiminnan mallia käytettiin aineiston analysoinnin teoriapohjana.

ACIS-tulosten perusteella 2/4 kuntoutujista kehittyi viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa, 1/4:lla kuntoutujasta ei tapahtunut merkittävää kehittymistä ja 1/4:lla kuntoutujista taidot näyttivät taantuneen. GAS-tavoitteista 1/5 arvioitiin saavutetuksi tavoitetason mukaisesti (=0). Tavoitteista 4/5:a toteutui yli tavoitetason (>0).

Teatteriesityksen valmistaminen soveltui hyvin toimintaterapian kontekstiin. Käytetty interventiomuoto noudatti täysin Toiminnallisen ryhmän mallin mukaista prosessia. Teatterikerho voidaan nähdä erityisesti osallistumiseen vaikuttavana interventiomuotona. Jyväskylän Seudun Tukikodit tilasivat teatterikerholle jatkoa, mikä kertoo käytetyn interventiomenetelmän merkityksellisyydestä ja tarpeellisuudesta.

The purpose of the thesis was to examine whether the communication and interaction skills of adult psychiatric clients could be improved by producing a theatre performance with them. In addition, the purpose was to examine whether the clients were able to attain their individual goals and whether the making of a theatre performance was a suitable occupational therapy intervention method for adult psychiatric clients. The assignor organization was Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy, and the preparation of the theatre performance relied on the devised theatre approach.

The thesis was a case study. The ACIS-method (The Assessment of Communication and Interaction Skills) was used to assess the communication and interaction skills and the GASmethod (Goal Attainment Scaling) to assess the attainment of individual goals. In addition, observations entered in a research diary were also used. Kielhofner´s Model of Human Occupation was used as the theory basis in the data analysis.

According to the ACIS-results, 2/4 of the clients improved their communication and interaction skills, whereas 1/4 had no significant progress, and 1/4 of the clients seemed to decline. 1/5 of the GAS-goals were estimated to be attained in accordance with the target level (=0). 4/5 of the goals were attained above the target level (>0).

Making a theatre performance seemed to be a suitable method in the context of occupational therapy. The whole theatre process was fully congruent with the process of the Functional Group Model. The theatre group seemed to serve particularly as a form of intervention to promote participation. Jyväskylän Seudun Tukikodit asked us to continue using theatre as a means of occupational therapy, which is an indication that the intervention method was relevant and useful.