Jätevedenpuhdistamon typpioksiduulipäästöt
Alén, Kati (2016)
Alén, Kati
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101215106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101215106
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n Paroisten jätevedenpuhdistamolta syntyviä typpioksiduulimääriä (N2O) sekä prosessiolosuhteiden ja sulamisvesien sekä vuodenajan vaikutusta N2O-päästöihin. Jos olosuhteet nitrifikaatiolle ja denitrifikaatiolle ovat epäedulliset, jäteveden sisältämä typpi saattaa vapautua typpioksiduulina. Koska N2O on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, jo pienet päästömäärät saattavat muodostaa suuren osan puhdistamon kasvihuonepäästöistä.
Opinnäytetyö oli tehty osana N-SINK-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on etsiä kustannustehokkaita typenpoistomenetelmiä Itämeren rehevöitymisen vähentämiseksi. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on yksi hankkeen rahoittajista ja typpioksiduulimittauksia tehtiin yhtiön jätevedenpuhdistamolla Paroisilla. Opinnäytetyön kirjallisuusosiossa lähteinä käytettiin lähinnä ulkomaalaisia julkaisuja tutkimustuloksista, joissa on aikaisemmin tutkittu jätevedenpuhdistamoiden N2O-päästöjä. Tämän perusteella voitiin ennustaa miten eri muuttujat saattavat vaikuttavat N2O-päästöihin. Mittauksia suoritettiin seitsemästä pisteestä n. 3–10 viikon välein. Hetkellisten kaasumittausten lisäksi tehtiin myös kammiomittauksia, joiden perusteella voitiin arvioida päästövirtojen suuruutta ja näin myös alustavasti arvioida puhdistamon vuosittaiset päästömäärät.
Yhteensä puhdistamolta syntyi arviolta hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna n. 1 400 tonnia CO2:ta vuoden 2015 aikana, mikä vastaa 183 g/m3 käsiteltävää jätevettä. N2O-päästöjen osuus kokonaispäästöistä oli noin kolmannes. Vuodenaika vaikutti vapautuneisiin N2O-päästömääriin, joten prosessiveden lämpötilan voidaan todeta olevan merkittävä prosessitekijä N2O-päästöjen kannalta, vaikka regressioanalyysi antoi sen selittäväksi tekijäksi vain kahdessa mittauspisteessä. Kevään 2015 sulamisvedet vaikuttivat prosessiveden lämpötilaan ja BOD-kuormaan, mutta muutokset olivat niin pieniä, että niillä ei ollut suoraa yhteyttä N2O-päästöihin.
Opinnäytetyö oli tehty osana N-SINK-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on etsiä kustannustehokkaita typenpoistomenetelmiä Itämeren rehevöitymisen vähentämiseksi. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on yksi hankkeen rahoittajista ja typpioksiduulimittauksia tehtiin yhtiön jätevedenpuhdistamolla Paroisilla. Opinnäytetyön kirjallisuusosiossa lähteinä käytettiin lähinnä ulkomaalaisia julkaisuja tutkimustuloksista, joissa on aikaisemmin tutkittu jätevedenpuhdistamoiden N2O-päästöjä. Tämän perusteella voitiin ennustaa miten eri muuttujat saattavat vaikuttavat N2O-päästöihin. Mittauksia suoritettiin seitsemästä pisteestä n. 3–10 viikon välein. Hetkellisten kaasumittausten lisäksi tehtiin myös kammiomittauksia, joiden perusteella voitiin arvioida päästövirtojen suuruutta ja näin myös alustavasti arvioida puhdistamon vuosittaiset päästömäärät.
Yhteensä puhdistamolta syntyi arviolta hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna n. 1 400 tonnia CO2:ta vuoden 2015 aikana, mikä vastaa 183 g/m3 käsiteltävää jätevettä. N2O-päästöjen osuus kokonaispäästöistä oli noin kolmannes. Vuodenaika vaikutti vapautuneisiin N2O-päästömääriin, joten prosessiveden lämpötilan voidaan todeta olevan merkittävä prosessitekijä N2O-päästöjen kannalta, vaikka regressioanalyysi antoi sen selittäväksi tekijäksi vain kahdessa mittauspisteessä. Kevään 2015 sulamisvedet vaikuttivat prosessiveden lämpötilaan ja BOD-kuormaan, mutta muutokset olivat niin pieniä, että niillä ei ollut suoraa yhteyttä N2O-päästöihin.