Monet Taiteilijat – : Osallisuuden kokemuksia Kello ry:n taideryhmässä

Abstract

Tutkimuksessa kuvattiin osallisuuden kokemuksia Mielenterveysyhdistys Kello ry:n Monet Taiteilijat -taideryhmässä. Ryhmä koostui eri-ikäisistä mielenterveyskuntoutujista, jotka osallistuivat psykososiaaliseen taidetyöskentelyyn puolentoista vuoden ajan. Taideryhmään osallistui neljä aktiivista Kello ry:n jäsentä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata mielenterveyskuntoutujien kokemuksia taidetyöskentelystä Monet Taiteilijat -ryhmässä. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten mielenterveyskuntoutujat kokevat taidetyöskentelyn, ja miten heidän kokemuksensa näyttäytyivät osallisuuden ulottuvuuksien valossa. Lisäksi tutkittiin taiteen vaikutusta hyvinvointiin. Aineiston kokemukset jaoteltiin osallisuuden ulottuvuuksien elintason, itsensä toteuttamisen ja kuulumisen perusteella. Tämän jälkeen aineisto jaoteltiin osallisuutta tukeviin ja sitä estäviin tekijöihin. Lisäksi arvioitiin taideryhmän merkitystä jäsenten hyvinvoinnille ja sitä kautta osallisuuden kokemuksen vahvistumiselle.

Tutkimuksen toteutettiin teorialähtöisenä laadullisena tutkimuksena, jossa lähestymistapa on kokemuksen kuvaus. Aineisto kerättiin kirjoituspyynnöllä huhti-toukokuun vaihteessa 2016. Aineistoa analysoitiin ja tulkittiin osallisuuden näkökulmasta. Aineiston analysoinnissa käytettiin sekä luokittelua että taulukointia selventämään taideryhmän jäsenten kokemuksia. Tutkimuksen tuloksia arvioitiin niin luotettavuuden kuin eettisyyden näkökulmasta ennen loppupäätelmien tekemistä.

The study described the social inclusion experiences in the Monet Taitelijat (Many Artists) art group of Mielenterveysyhdistys Kello ry (Mental Health Association Kello). The members of the group were mental health rehabilitees who came from different backgrounds and different age groups. They participated in psychosocial artwork in a time period of year and a half. Four active members of Kello ry participated in the art group.

The purpose of the study was to describe mental health rehabilitees’ experiences of art work in the group. The aim was to increase the understanding of how mental health rehabilitees see art work and how their experiences could be described based on the dimensions of inclusion. In addition, the study focused on the significance of art to wellbeing. The experiences of the group members were divided based on the dimensions of inclusion as follows: standard of living, self-fulfilment and belonging. After this, they were further divided in factors that increased or diminished the experiences of inclusion. The results were also evaluated from the perspective of the members’ wellbeing and how it correlated with the concept of social inclusion.

The study was implemented as theory-based qualitative research with the description of an experience as an approach. The data was acquired by sending a writing request between April and May in 2016. The data was analysed and interpreted from the inclusion point of view. In the analysis, listing and tabulation were used to elucidate the experiences of the art group members. The results of the study were assessed from perspectives of reliability and ethics before presenting the conclusions.