Viitekehysmallit osana IT-arkkitehtuurin kuvaamista : Case: Verkkokaupan arkkitehtuurin mallintaminen

Abstract

Opinnäytetyössä kuvattiin ja selvitettiin kohdeorganisaation verkkokauppatoiminto kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen (Enterprice Architecture framework) avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli toteuttaa viitekehys, joka voidaan ottaa käyttöön osaksi kohdeorganisaation operatiivista työtä.

Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä olivat TOGAF, Zachman ja JHS 179, joihin tutkimus rajattiin. Tutkimuksen painopisteenä oli kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän mukainen vertailu eri viitekehyksien välillä. Lisäksi teoriaosuus sisältää yleiskatsauksen kokonaisarkkitehtuurien historiasta ja rakenteista päättyen kokonaisarkkitehtuurien yleisiin hyötyihin. Verkkokaupan laadukkaimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui TOGAF ja sen avulla kuvattiin verkkokaupan tietoliikenneyhteydet ADM-metodin avulla.

Opinnäytetyön teoreettiseen osuuteen pyrittiin löytämään kokonaisarkkitehtuuriin liittyvää lähdekirjallisuutta. Empiirinen aineisto koostui verkkokaupan nykytilan selvityksestä. Verkkokauppa esiteltiin ensin yleisellä tasolla. Tämän jälkeen tutkittiin verkkokaupan ympäristössä olevia palvelimia ja tietoliikenneyhteyksiä sekä verkkokaupan nykyistä palveluntarjoajaa. Tutkimuksen aikana havaitut riskit verkkokaupassa esiteltiin omana kappaleena luvun lopussa. Lähdekirjallisuusaineistoa analysoimalla oli mahdollista kehittää verkkokaupalle soveltuvaa kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä. Tutkimuksen otos muodostettiin toimeksiantajalta saadusta kirjallisesta materiaalista, lähdekirjallisuudesta, asiantuntijoiden haastatteluista ja tutkijan omasta näkemyksestä.

Tutkimuksen tulos antaa viitteitä siihen, että Enterprise Architecture (EA) käsitteellä ei ole selvää suomennosta. Tuloksien pohjalta voidaan myös osoittaa kokonaisarkkitehtuurien tuomat yleiset hyödyt organisaatiolle. Kokonais- ja yritysarkkitehtuuri termit ovat homonyymisiä käsitteitä. Tutkimuksen mukaan kohdeorganisaatio pystyi työvälineen eli kokonaisarkkitehtuurin avulla saavuttamaan erilaisia hyötyjä kuten päätöksenteon nopeutuminen ja kustannuksien hallinnoiminen. Lisäksi tutkimuksen mukaa voidaan todeta, että kokonaisarkkitehtuuri mahdollistaa organisaation rakenteiden ja niiden välisten yhteyksien kuvaamisen ja vakioinnin.