Valtiovarainministeriön virkamiesten kokemuksia ulkoisesta liikkuvuudesta
Rouvali, Annakaisa (2016)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101915283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101915283
Tiivistelmä
Osaamisen johtaminen on olennainen osa esimiestyötä, joka korostuu asiantuntijaorganisaatiossa. Aktiivinen johtaminen on organisaation osaamisen kehittämisen edellytys. Valtionhallinnossa henkilökierto nähdään tärkeänä osaamisen kehittämisen keinona. Henkilökierto on yksi ulkoisen liikkuvuuden toteutusmuoto ja valtionhallinnossa vakiintunut termi. Ulkoisella liikkuvuudella tarkoitetaan tässä työssä tilannetta, jossa työntekijä on joko virkavapaan tai henkilökiertojärjestelyn avulla töissä toisessa organisaatiossa palaten lähtöorganisaatioonsa.
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona valtiovarainministeriölle. Työ on rajattu ulkoisen, määräaikaisen liikkuvuuden edistämiseen yksilön ja organisaation osaamisen kehittämisen keinona. Työssä ei käsitellä VM:n sisäisen liikkuvuuden tavoitteita. Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla yhdeksää VM:n virkamiestä, eli viittä liikkuvuusjaksolla ollutta asiantuntijaa sekä heidän esimiehiään (neljä henkilöä), tammikuussa 2016. Haastatteluilla selvitettiin liikkuvuusprosessin aiempia käytäntöjä ja osallistuneiden näkemyksiä prosessin kehittämiskohteista.
Työn viitekehys jakautuu kahteen osaan eli yleiseen, teoreettiseen viitekehykseen sekä valtionhallinnon viitekehykseen. Tietoperusta on katsaus aiempiin vastaavasta aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, osaamisen johtamisen teoriaan sekä työ- ja tehtäväkiertoon. Valtionhallinnon viitekehyksessä esitellään valtiovarainministeriö ja siellä tehdyt liikkuvuuslinjaukset, valtionhallinnon henkilökierto-ohjeistus sekä tarkastellaan liikkuvuuden ja osaamisen kehittämisen tavoitteita.
Tärkeimmät neljä tutkimuksen tuloksella tehtävää johtopäätöstä ovat: 1. Liikkuvuuskokemus tulisi käsitellä systemaattisesti; 2. Organisaation tulisi asettaa liikkuvuusjaksoille tavoitteet; 3. Esimiesten osaamisen johtamisen taitojen ja liikkuvuusteemaan liittyvän osaamisen varmistaminen ja niissä tukeminen ovat avainasemassa; ja 4. Liikkuvuuden edistäminen edellyttää resursseja ja menetelmien keskitettyä hallintaa ja kehittämistä.
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona valtiovarainministeriölle. Työ on rajattu ulkoisen, määräaikaisen liikkuvuuden edistämiseen yksilön ja organisaation osaamisen kehittämisen keinona. Työssä ei käsitellä VM:n sisäisen liikkuvuuden tavoitteita. Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla yhdeksää VM:n virkamiestä, eli viittä liikkuvuusjaksolla ollutta asiantuntijaa sekä heidän esimiehiään (neljä henkilöä), tammikuussa 2016. Haastatteluilla selvitettiin liikkuvuusprosessin aiempia käytäntöjä ja osallistuneiden näkemyksiä prosessin kehittämiskohteista.
Työn viitekehys jakautuu kahteen osaan eli yleiseen, teoreettiseen viitekehykseen sekä valtionhallinnon viitekehykseen. Tietoperusta on katsaus aiempiin vastaavasta aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, osaamisen johtamisen teoriaan sekä työ- ja tehtäväkiertoon. Valtionhallinnon viitekehyksessä esitellään valtiovarainministeriö ja siellä tehdyt liikkuvuuslinjaukset, valtionhallinnon henkilökierto-ohjeistus sekä tarkastellaan liikkuvuuden ja osaamisen kehittämisen tavoitteita.
Tärkeimmät neljä tutkimuksen tuloksella tehtävää johtopäätöstä ovat: 1. Liikkuvuuskokemus tulisi käsitellä systemaattisesti; 2. Organisaation tulisi asettaa liikkuvuusjaksoille tavoitteet; 3. Esimiesten osaamisen johtamisen taitojen ja liikkuvuusteemaan liittyvän osaamisen varmistaminen ja niissä tukeminen ovat avainasemassa; ja 4. Liikkuvuuden edistäminen edellyttää resursseja ja menetelmien keskitettyä hallintaa ja kehittämistä.