Astmaa sairastavien lasten ja nuorten terveyden edistäminen : PADAM-hanke
Airas, Heta; Forsblom, Hillary; Pernitz, Laura (2016)
Airas, Heta
Forsblom, Hillary
Pernitz, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259660
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa PADAM-hanketta, joka pohjautuu Painokas-hankkeeseen. Painokas-hankkeessa kehitettiin puheeksi ottamisen työkalupakki lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvontaan. Pakin pohjalta kehitettiin PADAM-prototyypit diabetesta ja astmaa sairastavien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ohjaukseen. (Painokas-projekti 2006-2008.) PADAM- hanke on Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen, Turun kaupungin lasten ja nuorten poliklinikan sekä Turun ammattikorkeakoulun terveyden- ja hyvinvointialan yhteishanke (Parisod 2014).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata PADAM-työkalupakkia käyttäneitä ja perinteisiä vastaanottokäyntejä voimavaraistavan potilasohjauksen näkökulmasta astmaa sairastavien lasten ja nuorten vastaanottokäynneillä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten voimavaraistavaa potilasohjausta PADAM-hankkeen työkalupakin avulla. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen kuvaileva tutkimus, jossa oli myös kvantitatiivisia piirteitä. Aineisto oli kerätty ääninauhoittamalla astmaa sairastavien lasten ja nuorten vastaanottokäyntejä (n=9) Turun kaupungin hyvinvointitoimialan lasten ja nuorten poliklinikalla syksyn 2014-kevään 2015 välisenä aikana (Parisod 2014). Opinnäytetyössä analysoitiin ääninauhoitteet vastaanottokäynneiltä. Analysoitava aineisto koostuu PADAM-työkalupakillisista (n=5) ja pakittomista eli perinteisistä (n=4) vastaanottokäynneistä.
Tulokset käsiteltiin voimavaraistumista tukevan keskustelun näkökulmasta, käyttäen havaintomatriisin esiin tuomia summamuuttujia sekä niihin vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi tuloksissa käsiteltiin, miten voimavaraistumista tukeva keskustelu erosi PADAM-työkalupakkia käyttäneillä vastaanottokäynneillä verrattuna perinteisiin vastaanottokäynteihin. Tulokset osoittivat, että PADAM-työkalupakilliset käynnit olivat havaintomatriisiin pohjautuen voimavaraistuvampia kuin perinteiset käynnit, mutta potilaan ikä ja mahdollinen huoltajan läsnäolo, vaikuttivat saatuihin tuloksiin huomattavasti. PADAM-työkalupakki lisäsi potilaiden aktiivista osallistumista vastaanottokäynneillä käytyihin keskusteluihin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata PADAM-työkalupakkia käyttäneitä ja perinteisiä vastaanottokäyntejä voimavaraistavan potilasohjauksen näkökulmasta astmaa sairastavien lasten ja nuorten vastaanottokäynneillä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten voimavaraistavaa potilasohjausta PADAM-hankkeen työkalupakin avulla. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen kuvaileva tutkimus, jossa oli myös kvantitatiivisia piirteitä. Aineisto oli kerätty ääninauhoittamalla astmaa sairastavien lasten ja nuorten vastaanottokäyntejä (n=9) Turun kaupungin hyvinvointitoimialan lasten ja nuorten poliklinikalla syksyn 2014-kevään 2015 välisenä aikana (Parisod 2014). Opinnäytetyössä analysoitiin ääninauhoitteet vastaanottokäynneiltä. Analysoitava aineisto koostuu PADAM-työkalupakillisista (n=5) ja pakittomista eli perinteisistä (n=4) vastaanottokäynneistä.
Tulokset käsiteltiin voimavaraistumista tukevan keskustelun näkökulmasta, käyttäen havaintomatriisin esiin tuomia summamuuttujia sekä niihin vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi tuloksissa käsiteltiin, miten voimavaraistumista tukeva keskustelu erosi PADAM-työkalupakkia käyttäneillä vastaanottokäynneillä verrattuna perinteisiin vastaanottokäynteihin. Tulokset osoittivat, että PADAM-työkalupakilliset käynnit olivat havaintomatriisiin pohjautuen voimavaraistuvampia kuin perinteiset käynnit, mutta potilaan ikä ja mahdollinen huoltajan läsnäolo, vaikuttivat saatuihin tuloksiin huomattavasti. PADAM-työkalupakki lisäsi potilaiden aktiivista osallistumista vastaanottokäynneillä käytyihin keskusteluihin.