Ammattikorkeakouluko elinkeinonharjoittaja? : kuluttajansuojalain sovellettavuus ammattikorkeakoulun liiketoiminnassa

Abstract

Ammattikorkeakoulut ovat itsenäisiä osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä, jotka suorittavat lakisääteistä opetustehtävää, jota varten ne saavat tulosperusteisen rahoituksen valtiolta, joka myös valvoo niiden toimintaa. Ammattikorkeakouluihin sovelletaan osakeyhtiölakia yleislakina ja ammattikorkeakoululakia erityislakina. Julkisen tehtävän osalta toiminnassa noudatetaan pääosin hallintolakia ja julkisuuslakia.

Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulut eivät saa tavoitella voittoa, mutta niillä on oikeus harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee niiden lakisääteisiä tehtäviä. Mainittuun liiketoimintaan ei voida soveltaa julkisoikeudellisia lakeja. Ammattikorkeakoululakia muutettiin 1.1.2016 siten, että EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevilta yksittäisiltä tutkinto-opiskelijoilta voidaan periä lukuvuosimaksu, mikä mahdollistaa liiketoiminnan laajentamisen myös koulutusviennin osalta.

Tämän opinnäytetyön ensimmäinen tavoite oli tutkia voidaanko ammattikorkeakoulujen harjoittamaan liiketoimintaan soveltaa yksityisoikeudellista kuluttajansuojalakia. Toinen tavoite oli selvittää mitä seikkoja lainvalintaan liittyen ammattikorkeakoulujen tulee huomioida laatiessaan sopimuksia eri maista tulevien yksittäisten opiskelijoiden kanssa. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta käsin. Esimerkkinä käytettiin Turun ammattikorkeakoulua. Tutkimusaineisto koostui kolmesta haastattelusta, oikeuskirjallisuudesta, hallituksen esitöistä sekä yhdestä Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusta. Ensimmäiseen kysymykseen etsittiin vastausta selvittämällä soveltuvatko kuluttajansuojalaissa todetut tunnusmerkistötekijät ammattikorkeakoululain tarkoittamaan liiketoimintaan. Toiseen kysymykseen haettiin ratkaisua kansainvälisestä yksityisoikeudesta ja erityisesti Rooma I- sopimuksen lainvalintasäännöistä.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kuluttajansuojalain asettamia elinkeinonharjoittajan tunnusmerkistöjä voitaisiin soveltaa ammattikorkeakoulujen harjoittamaan liiketoimintaan. Edelleen havaittiin, että lainvalintasääntöihin liittyvien tulkintariskien vuoksi lainvalintalausekkeet ovat sopimuksissa tärkeitä.

Universities of applied sciences are independent legal persons with an organisational form of a limited liability company. They carry out a statutory educational task, which is financed and controlled by the state. Universities of applied sciences are governed by the Limited Liability Companies Act as a general law and the Universities of Applied Sciences Act as a special law. The Administrative Procedure Act applies mainly to the public mission activities concerning the statutory task.

Universities of applied sciences are not allowed to make profit. However, they are entitled to practice business supporting the statutory task. According to the Universities of Applied Sciences Act, business activities cannot be governed by public laws. The Universities of Applied Sciences Act was amended from the beginning of the year 2016, which made it possible for the universities of applied sciences to charge a fee from the individual degree students coming from outside the EU or the EEA. The purpose of the change was to improve the export of education.

The first aim of this study was to find out whether the Consumer Protection Act could be applied to the business practiced by the universities of applied sciences. Another purpose was to look into the issues that the universities of applied sciences should take in to consideration while making contracts with foreign students. The research questions were approached from the perspective of the universities of applied sciences. Turku University of Applied Sciences was used as an example of the way of arranging the business activities. The data consists of three theme interviews, legal literature, government proposals and a decision of the Consumer Disputes Board.

The answer to the first question was sought by finding out whether the constitutive elements determined by the Consumer Protection Act apply to the business activities mentioned in the Universities of Applied Sciences Act. The solution to the second question was pursued with the help of international private law and the Rome I Regulation. It was found out that the Consumer Protection Act is applicable to the business conducted by the universities of applied sciences. It was perceived that in order to minimize their risks, the universities of applied sciences should include a choice of the applicable law in their contracts. It is advisable to always take the compulsory regulations related to the protection of consumers into account.