Keski-Suomen suojavyöhykkeiden nurmet biokaasuksi : Viljelijöiden näkemyksiä
Koljander, Tuija-Tiina (2016)
Koljander, Tuija-Tiina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102815498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102815498
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Keski-Suomen suojavyöhykkeiden perustamista ja hoitoa koskevien toimenpiteiden onnistumista, suojavyöhykkeiden nurmien nykyistä hyötykäyttöä sekä arvioida eri mittakaavaisten biokaasulaitosten liiketoimintamahdollisuuksia viljelijän näkökulmasta. Työntilaajana toimi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Opinnäytetyön teoriaosuus perustuu kirjallisuusselvitykseen biokaasulaitosta koskevasta lainsäädännöstä, maatalouden tukijärjestelmästä, suojavyöhykkeen perustamis- ja hoitotoimenpiteistä sekä biokaasulaitoksen teknisistä ja taloudellisista malleista.
Tutkimuksen lähtökohtana oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Menetelminä käytettiin asiantuntijahaastattelua ja sähköistä kyselylomaketta viljelijöille. Kyselylomake muotoiltiin perustuen kirjallisuusselvitykseen ja asiantuntijahaastatteluihin. Asiantuntijahaastattelut suoritettiin kesä-heinäkuun 2016 aikana ja viljelijöille suunnattu kysely toteutettiin elokuussa 2016.
Tutkimuksen perusteella Keski-Suomen suojavyöhykkeitä hoidetaan pääsääntöisesti tukiehtojen mukaisesti. Liiketoimintamalleista kannattavimmaksi arvioitiin lämpöä ja liikennepolttoainetta tuottava useamman tilan yhteisessä omistuksessa oleva biokaasulaitos. Tutkimuksessa arvioitiin myös toimintamallia, jossa viljelijä ainoastaan toimittaa suojavyöhykkeeltä kerättyä nurmea suuren kokoluokan biokaasulaitokselle. Suojavyöhykkeeltä kerätylle nurmelle on kuitenkin jo olemassa olevia hyötykäyttötarkoituksia. Viljelijän tulisikin saada biokaasulaitokselle toimitetusta nurmesta korvaus, joka kattaa korjuu- ja kuljetuskustannusten lisäksi nurmen rahallisen arvon.
Opinnäytetyön teoriaosuus perustuu kirjallisuusselvitykseen biokaasulaitosta koskevasta lainsäädännöstä, maatalouden tukijärjestelmästä, suojavyöhykkeen perustamis- ja hoitotoimenpiteistä sekä biokaasulaitoksen teknisistä ja taloudellisista malleista.
Tutkimuksen lähtökohtana oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Menetelminä käytettiin asiantuntijahaastattelua ja sähköistä kyselylomaketta viljelijöille. Kyselylomake muotoiltiin perustuen kirjallisuusselvitykseen ja asiantuntijahaastatteluihin. Asiantuntijahaastattelut suoritettiin kesä-heinäkuun 2016 aikana ja viljelijöille suunnattu kysely toteutettiin elokuussa 2016.
Tutkimuksen perusteella Keski-Suomen suojavyöhykkeitä hoidetaan pääsääntöisesti tukiehtojen mukaisesti. Liiketoimintamalleista kannattavimmaksi arvioitiin lämpöä ja liikennepolttoainetta tuottava useamman tilan yhteisessä omistuksessa oleva biokaasulaitos. Tutkimuksessa arvioitiin myös toimintamallia, jossa viljelijä ainoastaan toimittaa suojavyöhykkeeltä kerättyä nurmea suuren kokoluokan biokaasulaitokselle. Suojavyöhykkeeltä kerätylle nurmelle on kuitenkin jo olemassa olevia hyötykäyttötarkoituksia. Viljelijän tulisikin saada biokaasulaitokselle toimitetusta nurmesta korvaus, joka kattaa korjuu- ja kuljetuskustannusten lisäksi nurmen rahallisen arvon.