Hypotonisen 2–6-vuotiaan lapsen asennon ja liikkumisen tukeminen – Ohjeita hypotonisen lapsen kanssa toimiville henkilöille

Abstract

Hypotonia, eli alentunut lihasjänteys, voi olla seurausta aivojen, selkäytimen, hermojen tai lihasten vauriosta. Vaurion syyn taustalla voi olla geneettiset- tai ympäristötekijät, trauma tai lihas- ja keskushermoston sairaudet. Aina hypotonian syytä ei tiedetä.

Opinnäytetyön taustalla oli tutkimuksellisen kehittämisen viitekehys. Tarkoituksena oli integroivaa kirjallisuuskatsausta käyttäen etsiä tietoa, miten hypotonia ilmenee leikki-ikäisen lapsen karkeamotorisessa kehityksessä sekä, miten hypotonisen leikki-ikäisen lapsen asentoa ja liikkumista voidaan tukea ja harjoittaa. Tavoitteena oli opinnäytetyön tulosten pohjalta suunnitella ja toteuttaa ohjelehtinen hypotonisten leikki-ikäisten lasten kanssa toimiville henkilöille. Aineistonhaku suoritettiin Cinahl-, Cochrane- ja Pubmed-tietokannoista. Lisäksi tietoa haettiin ammattikirjallisuudesta. Aineisto analysoitiin soveltaen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tuloksina opinnäytetyössä oli, että hypotonia voi ilmentyä leikki-ikäisen lapsen karkeamotorisessa kehityksessä asennonhallinnan ja motorisen oppimisen haasteina. Lisäksi lapsen aktiivisuustaso, motivaatio ja tarkkaavaisuus voivat olla alhaisia. Hypotonian käsitteessä ja määritelmässä on yhä epäselvyyttä, joten ei ole voitu esittää selkeitä kliinisiä menetelmiä hypotonian diagnosoimiseen ja arviointiin. Hypotonisen leikki-ikäisen lapsen asentoa ja liikkumista voidaan tukea ja harjoittaa yksilöllisellä lihasvoima- ja koordinaatioharjoittelulla sekä havainnoimalla ja huomioimalla lapsen asentoa ja liikkumista, unohtamatta lapsen yksilö- ja ympäristötekijöitä. Tärkeää on toimia lapsilähtöisesti sekä asettaa sopivia tavoitteita. Hypotonisen leikki-ikäisen lapsen fysioterapiasta ja menetelmistä on vain vähän tutkittua tietoa, joten tarkkoja suosituksia ei voida antaa. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.

Hypotonia, i.e. low muscle tone, can be caused by a lesion of the brain, spinal cord, nerves or muscles. The causes of the lesion can be related to genetic or environmental factors, trauma or diseases in the muscle and central nervous system. However, the cause of the problem is not always known.

The thesis was based on the framework of developmental research. The objective of the thesis was to conduct an integrative literature review and examine how hypotonia was manifested in the gross motor development of pre-school children and how the posture and locomotion of hypotonic pre-school children could be supported and trained. The aim was to design and to create a manual for those working with hypotonic pre-school children. The search of the data was carried out by using the Cinahl, Cochrane and Pubmed databases. In addition, information was searched from professional literature. The data was analysed by applying data-based content analysis.

According to the results of the study, hypotonia can manifest itself in difficulties of postural control and motor learning in the gross motor development of pre-school children. Moreover, the children’s activity, motivation and attention levels can be low. There are still contradictions in the concept and definition of hypotonia, and, thus, clear clinical methods for diagnosing and assessing hypotonia could not be proposed. The posture and locomotion of hypotonic pre-school children can be supported and trained by using both individual strength and coordination exercises and observing and taking their posture and locomotion into account, and not forgetting contextual factors. It is important to work in a child-centred manner and to set appropriate goals. Specific guidelines could not be given since the evidence related to the physiotherapy of pre-school child is scarce. More research on the topic is needed.