Henkilöstön kokemuksia yhdenvertaisuuden toteutumisesta Plan International Suomi kehitysyhteistyöjärjestössä
Haapasaari, Mari (2016)
Haapasaari, Mari
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110715823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110715823
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön kokemuksia yhdenvertaisuuden toteutumisesta Plan International Suomi kehitysyhteistyöjärjestössä. Tutkimuksesta saatavat tulokset tukevat kohdeorganisaation yhdenvertaisuussuunnitelman tekemistä. Viitekehyksen muodostavat monimuotoisen työyhteisön vaikutukset, syrjintää ja yhdenvertaisuutta aikaansaavat tekijät sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksen muodostavat periaatteet ja teoriat.
Työntekijöiden erilaisuus monimuotoisessa työyhteisössä voi olla voimavara, jonka kautta työntekijät hyötyvät erilaisesta osaamisesta ja näkökulmista. Yhdenvertaisessa työyhteisössä jokainen työntekijä tulee arvostetuksi omana itsenään. Yhdenvertaisuuslaki tähtää syrjimättömyyteen antaen tukea erityisesti vähemmistöryhmien oikeuksien toteutumiselle. Yhdenvertaisuuden kokemukseen liittyy käsitys oikeudenmukaisuudesta, joka on moniulotteisempi kuin yhdenvertaisuuslaissa säädetty syrjintä. Jokaisen kokemus on yksilöllinen ja antaa tarpeellista tietoa yhdenvertaisuuden kehittämiselle.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena puolistrukturoituna kyselytutkimuksena koko perusjoukolle eli Planin henkilöstölle. Aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimustuloksissa todettiin, että yhdenvertaisuus toteutuu eri vähemmistöryhmien kohdalla henkilöstön mielestä melko hyvin (ka 3,90). Suurin osa vastaajista (93 %) ei ollut kokenut tai havainnut (78 %) syrjintää työyhteisössään. Joitain syrjintäkokemuksia todettiin eri-ikäisten sekä työkyvyltään, mielipiteiltään, perhesuhteiltaan ja kieleltään erilaisten työntekijöiden kohdalla.
Johtopäätöksissä todettiin, että oikeudenmukaisuusperiaatteiden ja -teorioiden mukaisesti yhdenvertaisuus ei ole vain lainsäädännöllä turvattavaa, vaan siihen vaikuttavat myös muun muassa henkilön arvot ja eettiset käsitykset. Arvot ovat ihanteita ja vaikuttavat havaitsemansa tai kokemansa kohtelun käsittämiseen reiluna tai epäoikeudenmukaisena. Eettisyydellä puolestaan määritellään ”hyvä” ja ”paha”, joiden kautta arvioidaan kohtelun laatua. Ihmis- ja perusoikeuksia turvaava lainsäädäntö tukee syrjimättömyyden toteutumista, jossa asenteet vaikuttavat kuitenkin merkittävämmin tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Tulosten tarkastelussa ei voitu päätellä, onko havaituissa ja koetuissa syrjintäkokemuksissa ollut kyse yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetusta syrjinnästä vai muusta epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Kvantitatiivisella tutkimuksella saatiin tarkoituksen kannalta riittävä kokonaiskuva. Tarkempia kokemuksia olisi voitu kartoittaa henkilöstön haastatteluilla. Organisatorisen oikeudenmukaisuuden teoriat antavat käytännönläheisiä keinoja edistää oikeudenmukaisuuden kokemusta työyhteisössä keskittyen erityisesti menettelytapojen ja jakamisen reiluuteen sekä arvostavaan vuorovaikutukseen.
Työntekijöiden erilaisuus monimuotoisessa työyhteisössä voi olla voimavara, jonka kautta työntekijät hyötyvät erilaisesta osaamisesta ja näkökulmista. Yhdenvertaisessa työyhteisössä jokainen työntekijä tulee arvostetuksi omana itsenään. Yhdenvertaisuuslaki tähtää syrjimättömyyteen antaen tukea erityisesti vähemmistöryhmien oikeuksien toteutumiselle. Yhdenvertaisuuden kokemukseen liittyy käsitys oikeudenmukaisuudesta, joka on moniulotteisempi kuin yhdenvertaisuuslaissa säädetty syrjintä. Jokaisen kokemus on yksilöllinen ja antaa tarpeellista tietoa yhdenvertaisuuden kehittämiselle.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena puolistrukturoituna kyselytutkimuksena koko perusjoukolle eli Planin henkilöstölle. Aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimustuloksissa todettiin, että yhdenvertaisuus toteutuu eri vähemmistöryhmien kohdalla henkilöstön mielestä melko hyvin (ka 3,90). Suurin osa vastaajista (93 %) ei ollut kokenut tai havainnut (78 %) syrjintää työyhteisössään. Joitain syrjintäkokemuksia todettiin eri-ikäisten sekä työkyvyltään, mielipiteiltään, perhesuhteiltaan ja kieleltään erilaisten työntekijöiden kohdalla.
Johtopäätöksissä todettiin, että oikeudenmukaisuusperiaatteiden ja -teorioiden mukaisesti yhdenvertaisuus ei ole vain lainsäädännöllä turvattavaa, vaan siihen vaikuttavat myös muun muassa henkilön arvot ja eettiset käsitykset. Arvot ovat ihanteita ja vaikuttavat havaitsemansa tai kokemansa kohtelun käsittämiseen reiluna tai epäoikeudenmukaisena. Eettisyydellä puolestaan määritellään ”hyvä” ja ”paha”, joiden kautta arvioidaan kohtelun laatua. Ihmis- ja perusoikeuksia turvaava lainsäädäntö tukee syrjimättömyyden toteutumista, jossa asenteet vaikuttavat kuitenkin merkittävämmin tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Tulosten tarkastelussa ei voitu päätellä, onko havaituissa ja koetuissa syrjintäkokemuksissa ollut kyse yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetusta syrjinnästä vai muusta epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Kvantitatiivisella tutkimuksella saatiin tarkoituksen kannalta riittävä kokonaiskuva. Tarkempia kokemuksia olisi voitu kartoittaa henkilöstön haastatteluilla. Organisatorisen oikeudenmukaisuuden teoriat antavat käytännönläheisiä keinoja edistää oikeudenmukaisuuden kokemusta työyhteisössä keskittyen erityisesti menettelytapojen ja jakamisen reiluuteen sekä arvostavaan vuorovaikutukseen.