Sovelluskehysvertailu - Play 2 ja Spring Boot
Lusma, Katja (2016)
Lusma, Katja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111416170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111416170
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli tutustua Play- ja Spring Boot -sovelluskehyksiin ja vertailla näiden ominaisuuksia. Lisäksi tavoitteena oli syventää ymmärrystä sovelluskehysten toiminnasta etenkin modernin web -sovelluskehityksen näkökulmasta. Muut sovelluskehykset rajattiin työn ulkopuolelle.
Vertailu aloitettiin hankkimalla tietoa sovelluskehyksistä yleensä, perehtymällä mikropalveluihin sekä siihen, miten sovelluskehykset liittyvät mikropalveluihin. Teoriaa syvennettiin tutkimalla kummankin sovelluskehyksen erityispiirteitä ja toimintatapaa.
Jotta sovelluskehysten toiminnasta saatiin oikeanlainen käsitys, molempia sovelluskehyksiä hyväksikäyttäen toteutettiin pienet RESTful -sovellukset Java -ohjelmointikielellä.
Play- ja Spring Boot -sovelluskehykset olivat hyvin erilaisia ja niiden todettiin vastaavan erilaisten projektien tarpeisiin. Spring Bootin havaittiin olevan odotuksia epäitsenäisempi osa Spring Frameworkia, ja soveltuvan hyvin perinteisiin Java -projekteihin. Playn katsottiin soveltuvan parhaiten funktionaalisen ohjelmistokehityksen sovelluksiin, etenkin jos toteutuskielenä on Scala.
Vertailu aloitettiin hankkimalla tietoa sovelluskehyksistä yleensä, perehtymällä mikropalveluihin sekä siihen, miten sovelluskehykset liittyvät mikropalveluihin. Teoriaa syvennettiin tutkimalla kummankin sovelluskehyksen erityispiirteitä ja toimintatapaa.
Jotta sovelluskehysten toiminnasta saatiin oikeanlainen käsitys, molempia sovelluskehyksiä hyväksikäyttäen toteutettiin pienet RESTful -sovellukset Java -ohjelmointikielellä.
Play- ja Spring Boot -sovelluskehykset olivat hyvin erilaisia ja niiden todettiin vastaavan erilaisten projektien tarpeisiin. Spring Bootin havaittiin olevan odotuksia epäitsenäisempi osa Spring Frameworkia, ja soveltuvan hyvin perinteisiin Java -projekteihin. Playn katsottiin soveltuvan parhaiten funktionaalisen ohjelmistokehityksen sovelluksiin, etenkin jos toteutuskielenä on Scala.