Uusimmat suositeltavat käytänteet hengityskonepotilaan limaimuihin
Särkinen, Pauliina (2016)
Särkinen, Pauliina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111616285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111616285
Tiivistelmä
Suomessa annetaan vuosittain n. 16 000-17 000 tehohoitojaksoa kriittisesti sairaille, vakavasti vammautuneille tai suuren kirurgisen toimenpiteen läpikäyneille potilaille. Jopa 80% teho-osastolla hoidettavista potilaista kärsii hengitysvajauksesta ja osa tarvitsee hengityskonehoitoa. Hengityskonepotilaan limaimut ovat tyypillisiä toimenpiteitä teho-osastolla ja tärkeä osa keinotekoisen ilmatien sekä suun hoitoa. Liman imeminen vähentää potilaan riskiä sairastua hengityskonehoidosta johtuvaan keuhkokuumeeseen. Limaimuissa on kuitenkin riski komplikaatioille, joten on tärkeää, että ne suoritetaan aseptisesti ja oikein.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli löytää tutkittua tietoa hengityskonepotilaan limaimuista ja muodostaa niistä yhteenvetona suositeltavat käytänteet. Tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan ajantasaista tietämystä ja sitä kautta parantaa potilasturvallisuutta. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 15 artikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen ja jotka läpäisivät sisäänottokriteerit. Aineiston analyysi tehtiin teemoittelulla ja tyypittelyllä.
Tutkimuksissa nousi esiin yhdeksän aihetta, joista oli tehty uutta tutkimusta. Hengitysteiden imemistä ei tulisi suorittaa rutiinisti, vaan ainoastaan silloin kun se on kliinisesti perusteltua. Imukatetrin koko voidaan laskea monella eri tavalla, suositeltavaa on kuitenkin valita aina mahdollisimman pieni katetri. Suljettu ja avoin imusysteemi ovat yhtä tehokkaita, näiden välillä valitessa tulee ottaa huomioon useita eri asioita. Esihapetusta suositellaan varsinkin silloin kun potilas kärsii hypoksemiasta jo ennen imun suorittamista. Keittosuolaliuoksen käyttämistä imuissa ei suositella. Matala imu olisi suositeltavampi kuin syvä imu, mutta syvä imu on tehokkaampi poistamaan eritteitä ja imukerrat siten vähenevät. Rintakehän painamisella, eli ns. thoracic squeezingilla voidaan tehostaa liman imemistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli löytää tutkittua tietoa hengityskonepotilaan limaimuista ja muodostaa niistä yhteenvetona suositeltavat käytänteet. Tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan ajantasaista tietämystä ja sitä kautta parantaa potilasturvallisuutta. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 15 artikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen ja jotka läpäisivät sisäänottokriteerit. Aineiston analyysi tehtiin teemoittelulla ja tyypittelyllä.
Tutkimuksissa nousi esiin yhdeksän aihetta, joista oli tehty uutta tutkimusta. Hengitysteiden imemistä ei tulisi suorittaa rutiinisti, vaan ainoastaan silloin kun se on kliinisesti perusteltua. Imukatetrin koko voidaan laskea monella eri tavalla, suositeltavaa on kuitenkin valita aina mahdollisimman pieni katetri. Suljettu ja avoin imusysteemi ovat yhtä tehokkaita, näiden välillä valitessa tulee ottaa huomioon useita eri asioita. Esihapetusta suositellaan varsinkin silloin kun potilas kärsii hypoksemiasta jo ennen imun suorittamista. Keittosuolaliuoksen käyttämistä imuissa ei suositella. Matala imu olisi suositeltavampi kuin syvä imu, mutta syvä imu on tehokkaampi poistamaan eritteitä ja imukerrat siten vähenevät. Rintakehän painamisella, eli ns. thoracic squeezingilla voidaan tehostaa liman imemistä.