Video toimittajan työvälineenä
Vaheristo, Anu (2016)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111716381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111716381
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on video toimittajan työvälineenä. Opinnäytetyössä on suunniteltu ja toteutettu opaskirja aloittelevalle videotoimittajalle. Luettuaan oppaan Opas aloittelevalle videotoimittajalle: Näin teen onnistuneen videon kokematon videotoimittaja osaa huomioida ne asiat, jotka pitää ottaa huomioon ennen videon kuvaamista, sen aikana sekä videon kuvaamisen jälkeen, ja tuottaa niiden avulla videon verkkoon.
Työ on muodoltaan produkti ja se koostuu tästä raportointiosuudesta sekä liitteenä olevasta varsinaisesta oppaasta. Tekijä on koonnut oppaan itsenäisesti eikä työllä ole ollut toimeksiantajaa. Tarve aloittelevan videotoimittajan oppaalle löytyi tekijän työelämässä kokemien ja havaitsemien seikkojen kautta.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään videoiden asemaa journalismissa sekä toimittajan työssä. Lisäksi käsitellään lyhyesti videon tekemiseen liittyviä perusasioita, kuten sisällöllisen suunnittelun tärkeyttä. Journalististen videoiden tekemiseen keskittyvää kirjallisuutta on vähän, joten tietoa on hankittu yleisistä videoiden tekemistä käsittelevistä kirjoista sekä verkkojournalismia ja elokuvakerrontaa käsittelevistä kirjoista. Lopussa kerrotaan oppaan työstämisestä sekä pohditaan työn hyödynnettävyyttä käytännössä.
Varsinainen opas on erillisenä liitteenä työn lopussa. Se on rakennettu niin, että sitä voidaan käyttää itsenäisenä osana ilman tätä raportointiosuutta. Opas on koostettu syksyllä 2016. Sen tiedot ovat pääsääntöisesti ajattomia, vaikka viitteitä ajan henkeen löytyy.
Opasta varten on myös haastateltu kolmea videota työkseen tekevää toimittajaa. Yhdistämällä heidän kommenttinsa teoriatietoon oppaasta on saatu elävämpi ja lukijalle informatiivisempi.
Oppaan kohderyhmänä ovat etenkin aloittelevat videotoimittajat, mutta myös kokeneemmat toimittajat, jotka eivät ole kuitenkaan kuvanneet videoita työssään.
Työ on muodoltaan produkti ja se koostuu tästä raportointiosuudesta sekä liitteenä olevasta varsinaisesta oppaasta. Tekijä on koonnut oppaan itsenäisesti eikä työllä ole ollut toimeksiantajaa. Tarve aloittelevan videotoimittajan oppaalle löytyi tekijän työelämässä kokemien ja havaitsemien seikkojen kautta.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään videoiden asemaa journalismissa sekä toimittajan työssä. Lisäksi käsitellään lyhyesti videon tekemiseen liittyviä perusasioita, kuten sisällöllisen suunnittelun tärkeyttä. Journalististen videoiden tekemiseen keskittyvää kirjallisuutta on vähän, joten tietoa on hankittu yleisistä videoiden tekemistä käsittelevistä kirjoista sekä verkkojournalismia ja elokuvakerrontaa käsittelevistä kirjoista. Lopussa kerrotaan oppaan työstämisestä sekä pohditaan työn hyödynnettävyyttä käytännössä.
Varsinainen opas on erillisenä liitteenä työn lopussa. Se on rakennettu niin, että sitä voidaan käyttää itsenäisenä osana ilman tätä raportointiosuutta. Opas on koostettu syksyllä 2016. Sen tiedot ovat pääsääntöisesti ajattomia, vaikka viitteitä ajan henkeen löytyy.
Opasta varten on myös haastateltu kolmea videota työkseen tekevää toimittajaa. Yhdistämällä heidän kommenttinsa teoriatietoon oppaasta on saatu elävämpi ja lukijalle informatiivisempi.
Oppaan kohderyhmänä ovat etenkin aloittelevat videotoimittajat, mutta myös kokeneemmat toimittajat, jotka eivät ole kuitenkaan kuvanneet videoita työssään.