Sairaanhoitajan elvytysosaaminen terveyskeskussairaalan osastolla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää terveyskeskussairaalan vuodeosaston sairaanhoitajien arviota omista elvytystaidoistaan. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta lisäkoulutuksen tarpeesta ja herättää sairaanhoitajien omaa aktiivisuutta tiedon päivittämistä kohtaan. Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen, ja työn aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella joulukuussa 2015. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä kuusi sairaanhoitajaa. Aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että harvoin vastaan tulevat elvytystilanteet johtivat sairaanhoitajien vähäiseen kokemukseen elvyttämisestä. Tämän vuoksi sairaanhoitajien tietämystä omaa osaamistaan kohtaan oli vaikea arvioida. Sairaanhoitajat kokivat osaavansa parhaiten peruselvytystaidot, mutta hoitoelvytykseen liittyviin toimenpiteisiin tarvittaisiin lisää varmuutta ja koulutusta. Erityisesti haas-teena esiin nousi defibrilaatiolaitteen käyttö. Tutkittavat toivat esille elvytyskoulutuksien tarpeellisuuden ja toivoivat siihen säännöllisyyttä. Simulaatio-opetus koettiin parhaimpana ja miellyttävimpänä tapana ylläpitää elvytystaitoja. Yksikkökohtaiset elvytystilanteita koskevat ohjeet ja käytännöt olivat hallinnassa vain joiltakin osa-alueilta. Selkeää yhtenäistä linjaa ohjeiden suhteen ei noussut esille.

Opinnäytetyön aihetta ehdotettiin työelämän edustajille ja aihe nähtiin tarpeellisena toteutettavaksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää elvytykseen liittyvien täydennyskoulutusten suunnittelussa, kun koulutuksille mietitään sisältöä ja toteutustapaa. Toivomme opinnäytetyön herättävän sairaan-hoitajien omaa aktiivisuutta tiedon päivittämistä kohtaan.

The purpose of this thesis was to examine the evaluations of the nurses working at the ward of the healthcenter hospital on their own CPR skills. The aim was to increase awareness of the need for additional training and to encourage the nurses to be more active in updating their CPR knowledge. The method of the present thesis was qualitative and the data used in this thesis was collected using an open questionnaire in December 2015. The questionnaire was answered by six nurses in total. Induc-tive content analysis was used to analyze the data. The outcome of this thesis indicated that rare CPR situations that do not occur so often revealed that the nurses had only little experience in CPR, and this is why the nurses' knowledge of their own know-how was hard to assess.

The nurses experienced that what they knew best was the basic CPR skills but that they would need more confidence and education on treatment procedures relating to life support. Especially the use of defibrillation equipment was experienced as challenging. The respondents to the questionnaire brought up the need for CPR training sessions and they wished for the training to be organized regurarly. Simulation based training was experienced to be the best and the most pleasant way to maintain CPR skills. The CPR related instructions given by and the practices used in their own unit were mastered by the nurses only partially. No clear and uniform guidelines were to be found.

The topic of this thesis was seen as valuable for nurses' daily working life and there was need for conducting the study. The results of this thesis can be used in planning of additional training sessions, especially when planning the content and the way of conducting the training sessions. We hope this thesis to encourage the nurses to more actively update their own knowledge