Mikä motivoi työntekijän luovuutta ja mitä hyötyä luovuudesta on organisaatiolle?
Laaksonen, Siiri (2016)
Laaksonen, Siiri
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116693
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii luovuutta työelämässä työntekijän näkökulmasta, sekä työntekijän luovuuden tuottamia hyötyjä yritykselle tai organisaatiolle. Tutkimuksen tarkoitus on löytää ja esitellä niitä asioita, jotka tukevat työntekijän luovuutta ja vaikuttavat siihen jokapäiväisessä työelämässä. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä yritysten sopeuttamisessa nykyajan muuttuvaan työelämään. Luovuuden merkitykseen ollaan heräämässä ja luovuuden ilmapiirin tärkeys kasvaa. Koneellistuvassa yhteiskunnassa luovuus on sellainen ihmisaivojen ominaisuus, jota koneet eivät oletettavasti pysty saavuttamaan.
Tutkimus vaatii merkitysten tulkintaa ja inhimillisen toiminnan syvällistä tutkiskelua. Tutkimus on täten kvalitatiivinen ja se sisältää tietoperustaosuuden sekä laadullisen tutkimuksen haastatteluiden referaatit ja tulokset. Tietoperustaosuuden alussa kerrotaan luovuuden ilmiön ja tutkimuksen historiasta ja kehitysvaiheista. Tietoperustaosuus esittelee myös keskeisimmät työntekijän luovuutta motivoivat tekijät, kuten esimiehen roolin, kommunikaation, flow-kokemuksen, tunteet, empatian, palkitsemisen sekä työajat. Empiiristä osuutta varten tehtiin neljä ajallisesti noin tunnin mittaista keskustelutyylistä haastattelua, joista ilmenneet tulokset lopuksi vertautuvat tietoperustaosuudessa esiteltyihin teorioihin. Haastateltavat olivat eri aloilla työskenteleviä luovuutta työssään hyödyntäviä henkilöitä.
Luova toiminta onnistuu ympäristössä, jossa yksilön ei tarvitse tuhlata energiaa psyykkisten puolustusmekanismien käyttämiseen. Luovuus ja motivaatio aiheina kulkevat käsi kädessä. Tärkeimmiksi työntekijän luovuutta motivoiviksi tekijöiksi nousivat arvostus, merkityksellisyyden kokemus, työyhteisön ja kollegoiden tuki ja kannustus, joustavasti säädeltävät työajat ja työympäristö, sekä yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Toimiva kommunikaatio ja ongelmien viestintä muodostuivat tärkeäksi motivaatiota ylläpitäväksi tekijäksi. Palkitsemisen työyhteisössä voi jakaa aineellisiin ja aineettomiin palkitsemismuotoihin. Tärkeimmiksi palkitsemismuodoiksi nousivat erilaiset aineettoman palkitsemisen muodot. Tärkein palkitsemisen merkitys työntekijälle on arvonannon ja huomioimisen viestiminen.
Tutkimus vaatii merkitysten tulkintaa ja inhimillisen toiminnan syvällistä tutkiskelua. Tutkimus on täten kvalitatiivinen ja se sisältää tietoperustaosuuden sekä laadullisen tutkimuksen haastatteluiden referaatit ja tulokset. Tietoperustaosuuden alussa kerrotaan luovuuden ilmiön ja tutkimuksen historiasta ja kehitysvaiheista. Tietoperustaosuus esittelee myös keskeisimmät työntekijän luovuutta motivoivat tekijät, kuten esimiehen roolin, kommunikaation, flow-kokemuksen, tunteet, empatian, palkitsemisen sekä työajat. Empiiristä osuutta varten tehtiin neljä ajallisesti noin tunnin mittaista keskustelutyylistä haastattelua, joista ilmenneet tulokset lopuksi vertautuvat tietoperustaosuudessa esiteltyihin teorioihin. Haastateltavat olivat eri aloilla työskenteleviä luovuutta työssään hyödyntäviä henkilöitä.
Luova toiminta onnistuu ympäristössä, jossa yksilön ei tarvitse tuhlata energiaa psyykkisten puolustusmekanismien käyttämiseen. Luovuus ja motivaatio aiheina kulkevat käsi kädessä. Tärkeimmiksi työntekijän luovuutta motivoiviksi tekijöiksi nousivat arvostus, merkityksellisyyden kokemus, työyhteisön ja kollegoiden tuki ja kannustus, joustavasti säädeltävät työajat ja työympäristö, sekä yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Toimiva kommunikaatio ja ongelmien viestintä muodostuivat tärkeäksi motivaatiota ylläpitäväksi tekijäksi. Palkitsemisen työyhteisössä voi jakaa aineellisiin ja aineettomiin palkitsemismuotoihin. Tärkeimmiksi palkitsemismuodoiksi nousivat erilaiset aineettoman palkitsemisen muodot. Tärkein palkitsemisen merkitys työntekijälle on arvonannon ja huomioimisen viestiminen.