Työhyvinvointi organisaatiomuutoksessa
Tarhonen, Anu (2016)
Tarhonen, Anu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112316890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112316890
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen kehittämisprosessi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sekä Imatran kaupungin hyvinvointipalveluiden integraation aikana. Tarkoituksena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä muutostilanteessa ja antaa kehittämisideoita työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimukseen osallistui kahdeksan työntekijää lapsiperheiden peruspalveluiden perhetyön, tehostetun perhetyön sekä lapsiperheiden kotipalvelun työyhteisöistä sekä palveluesimies.
Opinnäytetyö toteutettiin Imatralla työskentelevien peruspalveluiden ja lastensuojelun perhetyön sekä lapsiperheiden kotipalvelun yksiköiden työntekijöille. Työelämälähtöinen kehittämistyö on osa Imatralla toteutettavia perhepalveluita. Tavoitteena oli toimintatutkimusprosessia soveltaen löytää kehittämisideoita esimiehelle, jotta hän pystyy kiinnittämään huomiota työhyvinvointia vahvistaviin ja heikentäviin tekijöihin muutostilanteissa. Kehittämisprosessissa sovellettiin toimintatutkimuksen vaiheita: suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektointi yhden syklin verran. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä teemoittelua.
Tutkimuksen tulosten mukaan organisaatiomuutos näkyy työhyvinvoinnissa niin laajemmassa viitekehyksessä kuin yksilön tasolla. Tätä puoltavat haastattelujen tulosten aihekokonaisuudet. Toisaalta vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan työelämään, vaan muutosten aiheuttamat seuraukset heijastuvat myös vapaa-ajalle. Esimiehen rooli muutoksessa on myös erittäin tärkeä. Tutkimuksen kehittämisideat liittyivät Eksoten strategiseen johtamiseen ja esimiestyöhön, joiden toteutumista voidaan seurata seuraavassa syklissä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muutokset kuormittavat esimiehiä, työntekijöitä kuin asiakkaitakin. Muutosten tulee pohjautua organisaation arvoihin ja strategiaan, joiden jalkauttamisessa esimiehellä on suuri rooli. Muutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee käyttää osallistavaa ja avointa toimintaa. Hyvinvoiva henkilöstö on sekä johdon että asiakkaiden etu. Työhyvinvointia ei tule ajatella vain taloudellisesta näkökulmasta, vaan huomioida myös sen eettinen arvo.
Opinnäytetyö toteutettiin Imatralla työskentelevien peruspalveluiden ja lastensuojelun perhetyön sekä lapsiperheiden kotipalvelun yksiköiden työntekijöille. Työelämälähtöinen kehittämistyö on osa Imatralla toteutettavia perhepalveluita. Tavoitteena oli toimintatutkimusprosessia soveltaen löytää kehittämisideoita esimiehelle, jotta hän pystyy kiinnittämään huomiota työhyvinvointia vahvistaviin ja heikentäviin tekijöihin muutostilanteissa. Kehittämisprosessissa sovellettiin toimintatutkimuksen vaiheita: suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektointi yhden syklin verran. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä teemoittelua.
Tutkimuksen tulosten mukaan organisaatiomuutos näkyy työhyvinvoinnissa niin laajemmassa viitekehyksessä kuin yksilön tasolla. Tätä puoltavat haastattelujen tulosten aihekokonaisuudet. Toisaalta vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan työelämään, vaan muutosten aiheuttamat seuraukset heijastuvat myös vapaa-ajalle. Esimiehen rooli muutoksessa on myös erittäin tärkeä. Tutkimuksen kehittämisideat liittyivät Eksoten strategiseen johtamiseen ja esimiestyöhön, joiden toteutumista voidaan seurata seuraavassa syklissä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muutokset kuormittavat esimiehiä, työntekijöitä kuin asiakkaitakin. Muutosten tulee pohjautua organisaation arvoihin ja strategiaan, joiden jalkauttamisessa esimiehellä on suuri rooli. Muutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee käyttää osallistavaa ja avointa toimintaa. Hyvinvoiva henkilöstö on sekä johdon että asiakkaiden etu. Työhyvinvointia ei tule ajatella vain taloudellisesta näkökulmasta, vaan huomioida myös sen eettinen arvo.