Kolmen kuukauden maksimivoimaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneen fyysiseen toimintakykyyn
Pakarinen, Milka; Norojärvi, Eeva-Liisa (2016)
Pakarinen, Milka
Norojärvi, Eeva-Liisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417266
Tiivistelmä
Ikääntyessä tapahtuva lihasvoiman heikkeneminen voi olla merkittävä toimintakykyä laskeva tekijä. Voimaharjoittelulla on todettu olevan kiistatonta hyötyä ikääntyneille, sillä se parantaa liikkumisen edellytyksiä sekä lisää kävelynopeutta ja kykyä nousta tuolilta seisomaan. Voimaharjoittelu on turvallista myös hyvin ikääntyneille henkilöille. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä vaikutuksia kolmen kuukauden maksimivoimaharjoittelulla on ikääntyneen fyysiseen toimintakykyyn.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää maksimivoimaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneen fyysiselle toimintakyvylle ja tavoitteena oli kehittää ikääntyneille suunnattua kuntosaliharjoittelua Hämeenkyrön terveyskeskuksen fysioterapiayksikössä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Hämeenkyrön terveyskeskuksen fysioterapeutin kanssa. Tutkimukseen osallistui seitsemän kotona itsenäisesti asuvaa ikääntynyttä.
Kolmen kuukauden maksimivoimaharjoittelu vaikutti koehenkilöiden fyysiseen toimintakykyyn myönteisesti. Suurimmalla osalla koehenkilöistä sekä lihasvoima että liikkumiskyky parantuivat merkittävästi harjoittelujakson aikana. Suurimmat myönteiset vaikutukset harjoittelulla oli tasapainoon sekä keskivartalon lihasvoimaan. Näillä osa-alueilla kaikilla koehenkilöillä tapahtui kehitystä. Suurimmalla osalla myös ylä- ja alaraajojen lihasvoima parani alkutilanteeseen verrattuna.
Tutkimus osoitti, että lihasvoiman vahvistuessa yleinen liikkumiskyky paranee, jolloin ikääntyneen on helpompi selviytyä itsenäisesti arjessa. Tasapainon kehittyminen ja alaraajojen lihasvoiman paraneminen vähentävät kaatumisriskiä, jolloin erityisesti henkilöt joilla on suurentunut kaatumisriski voivat hyötyä maksimivoimaharjoittelusta. Tutkimuksen perusteella maksimivoimaharjoittelua voitaisiin suositella kaikille itsenäisesti kotona asuville ikääntyneille, joilla ei ole vasta-aiheita harjoittelulle.
Jatkotutkimuksessa voitaisiin selvittää, miten koehenkilöt kokevat uusien verkostojen luomisen, sosiaalisen osallistumisen sekä vuorovaikutuksen muiden koehenkilöiden kanssa kuntosaliharjoittelun yhteydessä. Tutkimus voitaisiin toteuttaa moniammatillisesti, esimerkiksi sosionomin ja fysioterapeutin yhteistyönä. Fysioterapeutti keskittyisi fyysisiin, ja sosionomi psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin maksimivoimaharjoitteluintervention aikana.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää maksimivoimaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneen fyysiselle toimintakyvylle ja tavoitteena oli kehittää ikääntyneille suunnattua kuntosaliharjoittelua Hämeenkyrön terveyskeskuksen fysioterapiayksikössä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Hämeenkyrön terveyskeskuksen fysioterapeutin kanssa. Tutkimukseen osallistui seitsemän kotona itsenäisesti asuvaa ikääntynyttä.
Kolmen kuukauden maksimivoimaharjoittelu vaikutti koehenkilöiden fyysiseen toimintakykyyn myönteisesti. Suurimmalla osalla koehenkilöistä sekä lihasvoima että liikkumiskyky parantuivat merkittävästi harjoittelujakson aikana. Suurimmat myönteiset vaikutukset harjoittelulla oli tasapainoon sekä keskivartalon lihasvoimaan. Näillä osa-alueilla kaikilla koehenkilöillä tapahtui kehitystä. Suurimmalla osalla myös ylä- ja alaraajojen lihasvoima parani alkutilanteeseen verrattuna.
Tutkimus osoitti, että lihasvoiman vahvistuessa yleinen liikkumiskyky paranee, jolloin ikääntyneen on helpompi selviytyä itsenäisesti arjessa. Tasapainon kehittyminen ja alaraajojen lihasvoiman paraneminen vähentävät kaatumisriskiä, jolloin erityisesti henkilöt joilla on suurentunut kaatumisriski voivat hyötyä maksimivoimaharjoittelusta. Tutkimuksen perusteella maksimivoimaharjoittelua voitaisiin suositella kaikille itsenäisesti kotona asuville ikääntyneille, joilla ei ole vasta-aiheita harjoittelulle.
Jatkotutkimuksessa voitaisiin selvittää, miten koehenkilöt kokevat uusien verkostojen luomisen, sosiaalisen osallistumisen sekä vuorovaikutuksen muiden koehenkilöiden kanssa kuntosaliharjoittelun yhteydessä. Tutkimus voitaisiin toteuttaa moniammatillisesti, esimerkiksi sosionomin ja fysioterapeutin yhteistyönä. Fysioterapeutti keskittyisi fyysisiin, ja sosionomi psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin maksimivoimaharjoitteluintervention aikana.
