Työntekijöiden kokemuksia muutoksesta : toiminnanohjauspalvelun käyttöönotto Hämeenlinnan kotihoidossa
Nikola, Päivi (2016)
Nikola, Päivi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417358
Tiivistelmä
Suomalainen yhteiskunta ikääntyy ja jokaisella kunnalla on oltava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista, iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti hänen kodissaan. Hämeenlinnan kaupunki on määrätietoisesti kehittänyt ja tehostanut iäkkäille kotiin annettavia palveluita. Näiden toimien myötä muutokset ikäihmisten hoidon ja hoivan työyksiköissä ovat arkipäivää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla muutosjohtamisen tilannetta Hämeenlinnan kotihoidossa työntekijöiden arvioimana ja peilata sitä muutosjohtamisen teoriaan. Tarkasteltava muutos liittyy Tieran mobiilikotihoidon toiminnanohjauspalvelun käyttöönottoon ja henkilökunnan kokemuksiin laitteen ja ohjelman käytöstä. Lisäksi tarkastellaan toiminnanohjauspalvelun vaikutuksia työtehtäviin ja työn jakaantumiseen työntekijöiden kesken.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköisesti noin 200 kotihoidon työntekijälle. Vastausprosentti oli 23,5 %. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja apuna käytettiin SPSS-ohjelmaa.
Tulosten mukaan muutosprosessin tiedotus onnistui hyvin, mutta johto ei onnistunut synnyttämään luottamusta muutosprosessin aikana. Lisäksi työntekijät kokivat, etteivät he saaneet osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen riittävästi, eikä heidän näkemyksiään otettu huomioon muutosprosessissa. Työntekijät arvioivat muutoksen ratkaisut epäoikeudenmukaisiksi. Muutokseen valmistautuminen ja laitteiden käyttöön perehtyminen ennen käyttöönottoa oli riittämätöntä. Työntekijät kokivat tilastoinnin ja kirjaamisen helpottuneen toiminnanohjauspalvelun käyttöönoton myötä. Työntekijät arvioivat Mobiilin toiminnanohjauspalvelun helpottaneen työn tekoa, mutta samalla he arvioivat suoriutuvansa työstään nyt heikommin kuin ennen muutosta. Tämä saattaa johtua kiireen tunnusta, muutoksen kaoottisuuden luonteesta tai siitä, että hoitajien arvion mukaan asiakkaiden saama hoito on muutoksen myötä heikentynyt.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että muutosjohtamisessa tulee kiinnittää huomiota ihmisten johtamiseen, työntekijöiden osallistamiseen muutosprosessissa sekä riittävään perehdytykseen ja koulutukseen uusia työvälineitä käyttöön otettaessa. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että johdon tuella ja luottamuksen synnyttämisellä työyhteisössä luodaan myönteinen työilmapiiri joka mahdollistaa oppimisen, mitä onnistunut muutos vaatii.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla muutosjohtamisen tilannetta Hämeenlinnan kotihoidossa työntekijöiden arvioimana ja peilata sitä muutosjohtamisen teoriaan. Tarkasteltava muutos liittyy Tieran mobiilikotihoidon toiminnanohjauspalvelun käyttöönottoon ja henkilökunnan kokemuksiin laitteen ja ohjelman käytöstä. Lisäksi tarkastellaan toiminnanohjauspalvelun vaikutuksia työtehtäviin ja työn jakaantumiseen työntekijöiden kesken.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköisesti noin 200 kotihoidon työntekijälle. Vastausprosentti oli 23,5 %. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja apuna käytettiin SPSS-ohjelmaa.
Tulosten mukaan muutosprosessin tiedotus onnistui hyvin, mutta johto ei onnistunut synnyttämään luottamusta muutosprosessin aikana. Lisäksi työntekijät kokivat, etteivät he saaneet osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen riittävästi, eikä heidän näkemyksiään otettu huomioon muutosprosessissa. Työntekijät arvioivat muutoksen ratkaisut epäoikeudenmukaisiksi. Muutokseen valmistautuminen ja laitteiden käyttöön perehtyminen ennen käyttöönottoa oli riittämätöntä. Työntekijät kokivat tilastoinnin ja kirjaamisen helpottuneen toiminnanohjauspalvelun käyttöönoton myötä. Työntekijät arvioivat Mobiilin toiminnanohjauspalvelun helpottaneen työn tekoa, mutta samalla he arvioivat suoriutuvansa työstään nyt heikommin kuin ennen muutosta. Tämä saattaa johtua kiireen tunnusta, muutoksen kaoottisuuden luonteesta tai siitä, että hoitajien arvion mukaan asiakkaiden saama hoito on muutoksen myötä heikentynyt.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että muutosjohtamisessa tulee kiinnittää huomiota ihmisten johtamiseen, työntekijöiden osallistamiseen muutosprosessissa sekä riittävään perehdytykseen ja koulutukseen uusia työvälineitä käyttöön otettaessa. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että johdon tuella ja luottamuksen synnyttämisellä työyhteisössä luodaan myönteinen työilmapiiri joka mahdollistaa oppimisen, mitä onnistunut muutos vaatii.