När patienten tar till våld : En litteraturstudie om vårdarnas säkerhet på vårdavdelningar

Abstract

Abstrakt

Syftet med denna litteraturstudie är att undersöka våld som sjukskötare utsätts för på vårdavdelningar. Jag ställde tre frågeställningar: I vilka situationer förekommer våld på en vårdavdelning? Hur kan våld mot vårdpersonal förebyggas? och Vilka konsekvenser medför våld?

14 artiklar från databasen Cinahl with Full Text (EBSCO) valdes utgående från studiens syfte och frågeställningar. Artiklarna analyserades med innehållsanalys och en resuméartikel finns bifogad i slutet av examensarbetet. Som teoretiska utgångspunkter valdes Sarvimäki och Stenbock-Hults (2010) syn på sårbarhet och etik i omvårdnad, samt Aaron Antonovskys (1991) begrepp känsla av sammanhang (KASAM).

Resultatet är uppdelat i tre teman som framsteg ur frågeställningarna: våldssituationer på vårdavdelningar, förebyggande av våld mot vårdpersonal och våldets konsekvenser. Ur dessa teman bildades åtta kategorier. Resultatet visade att patienter förorsakar största delen av våld som vårdare utsätts för. Riskfaktorer för våld var bl.a. minnesstörningar, psykiska störningar och alkohol- eller drogmissbruk hos patienterna. Bristfällig kommunikation mellan vårdaren och patienten/anhöriga ökade sannolikheten för våldshandlingar. Verbalt våld var vanligaste formen av våld och det förorsakade fler konsekvenser för sjukskötare än fysiskt våld.

Tiivistelmä

Kirjallisuustutkimuksen tavoite on tutkia hoitajien kohtaamaa väkivaltaa vuodeosastoilla. Tutkimukselle olen asettanut kolme tutkimusongelmaa: Minkälaisissa tilanteissa väkivaltaa ilmenee vuodeosastoilla? Kuinka hoitohenkilökuntaan kohdistunutta väkivaltaa pystyttäisiin ennaltaehkäisemään? ja Minkälaisia seurauksia väkivallalla on?

Tutkimukseen valitsin 14 tieteellistä artikkelia, tavoitteen ja tutkimustehtävien perusteella. Haun suoritin Cinahl with Full Text (EBSCO)-tietokannassa. Artikkelit analysoin sisällönanalyysilla ja artikkeleista on tehty yhteenveto (liite 1), joka löytyy opinnäytetyön lopusta. Teoreettiseksi viitekehykseksi valitsin Sarvimäki ja Stenbock-Hultin (2010) näkemyksen haavoittuvuudesta ja etiikasta hoitotyössä, sekä Aaron Antonovskyn (1991) kehittämän käsiteen koherenssin tunteesta.

Tutkimusongelmista ilmeni kolme eri teemaa, joihin opinnäytetyön tulokset ovat jaettu: tilanteet joissa väkivaltaa esiintyy vuodeosastoilla, väkivallan ennaltaehkäiseminen ja väkivallan seuraukset. Teemoista syntyi kahdeksan eri kategoriaa. Tulokset osoittavat, että suurin osa hoitajien kohtaamasta väkivallasta on potilaiden aiheuttamaa. Väkivallalle tyypillisiä riskitekijöitä ovat potilaat joilla on muistiongelmia, psyykkisiä häiriöitä ja alkoholin tai huumeiden väärinkäyttöä. Väkivallan kohteeksi joutuminen suurenee mikäli hoitajan ja potilaan/omaisten välinen kommunikaatio on puutteellista. Hoitajiin kohdistuva väkivalta oli enimmäkseen verbaalista väkivaltaa. Hoitajilla, jotka olivat joutuneet verbaalisen väkivallan kohteeksi, haivaittiin usein enemmän seurauksia kuin fyysistä väkivaltaa kohdanneilla.

Summary

The aim of this literature review is to examine violence that nurses encounter on hospital wards. I formulated three research questions: In which situations does violence occure on hospital wards? How could we prevent violent acts against nursing staff? and What are the consequences caused by violence?

I chose 14 research articles from the database Cinahl with Full Text (EBSCO), based on the research questions and the aim of my thesis. The research articles were analyzed with content analysis and a summary of the articles has been attached as appendice 1 at the end of this thesis. The theoretical framework, which I chose to reflect the obtained results against, were: Sarvimäki and Stenbock-Hult’s (2010) view on vulnerability and ethics in nursing, and Aaron Antonovsky’s (1991) concept of sence of coherence (SOC).

The results are divided in three different themes: violent situations on hospital wards, preventing violence against nursing staff and consequences caused by violence. Eight categories arose from the three themes. The results showed that patients were the main source of violence against nurses. Risk factors for violence among patients included memory disorders, psychological disorders and alcohol- or drug abuse. Violent acts became more likely when the communication between nurses and patients/relatives was inadequate. Verbal violence was proven as the most common form of the violence experienced by nurses. Verbal violence also caused most of the consequences that were found among nurses, after they have been exposed to violent events.