Att leva med födoämnesallergi : En kvalitativ intervjustudie

Abstract

Syftet med denna kvalitativa intervjustudie, är att undersöka hur det är att leva med födoämnesallergi, om det påverkar livskvalitéten samt vilket stöd patienter vill ha i vården av sin allergi. Denna studie har gjorts på unga kvinnor i åldern 20-25år. Som teoretisk utgångspunkt har skribenterna valt att utgå från Erikssons (1994) teori om lidandet och hälsa. Skribenterna har utgående från syfte och frågeställningar utformat intervjufrågor som besvarats av fem unga kvinnor i Österbotten. Som ett resultat av innehållsanalys uppstod det fyra kategorier varav en av kategorierna hade två underkategorier. Resultatet tolkades också mot tidigare forskningar som gjorts inom ämnet. I resultatet framkom det att livskvalitéten till största del inte påverkas av födoämnesallergier och att man fortfarande kan uppleva en god hälsa även om man har allergier. Många av informanterna önskar att allmänheten och vård- samt restaurangpersonal kunde ha mera kunskap om födoämnesallergier.

Tavoite tälle kvalitatiiviselle tutkimukselle on selvittää, miten on elää ruoka-allergian kanssa, jos se vaikuttaa elämänlaatuun ja minkälaista tukea potilaat tarvitsevat ruoka- allergian kanssa. Tämä tutkimus on tehty nuorille naisille iältään 20-25 vuotta.

Teoreettisena lähtökohtana kirjoittajat ovat päättäneet käyttää Erikssonin (1994) teoriaa koskien kärsimystä ja terveyttä. Kirjoittajat ovat tavoitteen ja tutkimuskysymyksien perusteella muodostaneet haastattelukysymyksiä johon vastasi viisi nuorta naista Pohjanmaalta. Sisällön analyysin seurauksena syntyi neljä luokkaa josta yhdessä luokassa oli kaksi alaluokkaa. Tulos tulkittiin myös aikaisempiin tutkimuksiin jotka tehty aiheesta.

Tulos osoitti, että suurimmaksi osaksi ruoka-allerigat ei vaikuta elämänlaatuun ja voi edelleen kokea hyvää terveyttä, vaikka sinulla on allergioita. Monet haastateltavat toivovat, että julkisilla ihmisillä ja terveys- sekä ravintolan henkilökunnalla voisi olla enemmän tuntemusta ruoka-allergioista.

The purpose of this qualitative interview study is to investigate how it is to live with a food allergy, if it affects the quality of life and the support patients need in the care of their allergy. This study has been done on young women aged 20-25 years.

As a theoretical basis, the writers decided to use Eriksson's (1994) theory about suffering and health. The authors have based on the aim and questions designed interview questions answered by five young women in Ostrobothnia. As a result of the content analysis occurred the four categories where one of the categories had two subcategories. The result was interpreted also to earlier research done on the subject.

The result showed that the quality of life for the most part not affected by food allergies and that you can still experience a good health even if you have food allergies. Many of the interviewees wish that the public and health and the restaurant staff could have more knowledge about food allergies.