Kommunikoimattoman saattohoitoasiakkaan kivun arviointi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää yhtenäinen kivun arviointimenetelmä palvelutaloon sekä tukea kipumittarin käyttöönottoa kommunikoimattomilla saattohoitoasiakkailla. Opinnäytetyön tavoitteena oli helpottaa hoitohenkilökuntaa arvioimaan kommunikoimattoman saattohoitoasiakkaan kipua. Tutkimusten mukaan kivun arviointi tulisi aina tapahtua samalla menetelmällä. Näin pystytään takaamaan kaikille asiakkaille mahdollisuus hyvään kivunhoitoon.

Opinnäytetyö tehtiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita mukaillen. Aineisto kerättiin Medic-, Melinda- ja CINAHL-tietokannoista. Tutkimuksia etsittiin myös manuaalisesti Googlen kautta hakusanojen avulla. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston valintaa.

Kommunikoimattomalla saattohoitoasiakkaalla kivunhoito on alihoidettua ja alidiagnosoitua arvioinnin puutteen vuoksi. Kivun arviointiin on kehitetty erilaisia mittareita, joilla kipua voidaan mitata. Tutkimustuloksissa korostui se, että lääkehoidon tulisi olla kokonaisvaltainen prosessi, johon kuuluu kivun arviointi ennen ja jälkeen kipulääkityksen. Parhaiten kipua pystyi arvioimaan kommunikoimattomilla asiakkailla ABBEY- sekä PAINAD-mittareiden avulla. Tutkimuksen mukaan PAINAD oli kuitenkin helpompi ja nopeampi tapa mitata kommunikoimattoman asiakkaan kipua.

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli erään pirkanmaalaisen kaupungin palvelutalo. Opinnäytetyön pohjalta tehtiin kivunarviointia helpottava asiakaskohtainen vihkonen hoitohenkilökunnalle. Vihkonen on tarkoitettu saattohoitoasiakkaan kivunhoidon seurantaan. Opinnäytetyön teoriaosuudesta ja kipumittarin käytöstä pidettiin palvelutalon hoitajille osastotunti, jonka tarkoituksena oli avata kivun arvioinnin tärkeyttä päivittäisessä hoitotyössä.

The purpose of this Bachelor's thesis was to develop a uniform pain assessment method for an assisted living home and to support the deployment of the pain scale. The aim of this thesis was to help the nursing staff to evaluate the pain on a palliative care client with cognitive impairment. According to previous studies pain assessment should be done with the same methods every time. This helps to ensure all clients the opportunity to a good pain management.

This thesis was accomplished by adapting the method of narrative literature review. The material was collected from the Medic, Melinda and CINAHL data bases.

Due to the lack of pain assessment the pain management was undertreated and underdiagnosed on a palliative care client with cognitive impairment. A variety of indicators has been developed for pain assessment with which pain can be measured. The research results highlight the fact that the use of pain killers should be a complete process. That contains evaluation of pain before and after the use of pain killers. According to the literature review results the PAINAD pain scale was considered the easiest and fastest way to measure the client with cognitive impairment.

The thesis was commissioned by an assisted living home in Pirkanmaa. Based to this thesis a booklet was created to each individual palliative care client for pain treatment observation and to ease the evaluation of the pain. The nursing staff was informed about the importance of the pain evaluation in every day practice.