Kehittyvä lastenpsykiatria
Varjos, Katja (2008)
Varjos, Katja
Lahden ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata tutkimuksen keinoin lastenpsykiatrisen hoitotyön kehittämisprosessia Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lastenpsykiatriassa. Kehittämisprosessi käynnistettiin keväällä 2007. Kehittämisen kohteena olivat kaikki lastenpsykiatrian yksiköt: poliklinikka, kotihoitotiimi ja osasto. Kehittämisen tavoitteena oli saada neuropsykiatrisia kuntoutusmenetelmiä ja tietotaitoa käyttöön ja osaksi hoitotyötä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, miten kehittämisprosessin keinoin lastenpsykiatrisen hoitotyön kehittäminen neuropsykiatristen kuntoutus- ja ohjausmenetelmien osalta vuoden 2007 aikana Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän lastenpsykiatrian yksikössä onnistui ja mikä osuus työryhmätyöskentelyllä oli siinä. Toimintatutkimuksen tutkimustehtävät olivat: kuvata työryhmätyöskentelyä työyhteisössä, kuvata työryhmän jäsenten kokemuksia kehittämisprosessista ja kuvata kehittämisprosessin aikaansaamaa muutosta sen päättyessä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toimintatutkimusta. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin menetelmällä työryhmän tapaamisista. Tapaamisten asialistat ja muistiot, tutkijan pitämä tutkimuspäiväkirja ja työryhmälle tehty osaamiskartoitus olivat myös osa aineistoa. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällön analyysia. Tutkimustulokseksi tutkimustehtävien mukaisiin kysymyksiin saatiin kehittämisen keinot hoitotyön kehittämisprosessissa. Keinoja ovat kehittämismenetelmät, vertaistuki, motivaatio ja kehittyminen. Kehittämismenetelmät sisältävät kehittämisen syklin ja työryhmätyöskentelyn struktuurit. Vertaistuki käsittää vertaistuen kehittämisen tukena. Motivaatio koostui motivaatiosta kehittämiseen. Kehittyminen koostui kehittämisprosessin haastavuudesta, kehittymisen kerroksellisuudesta, toteutuneesta kehittymisestä sekä työryhmätyöskentelystä kehittämisen tukena. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kehittämisprosessin huolellinen suunnittelu ja strukturointi tukevat prosessin toteuttamista, muutosjohtamista ja työntekijöiden sitoutumista prosessiin. Työryhmätyöskentely tuo kehittämiseen vertaistuen ja motivaation, jotka puolestaan tukevat uuden oppimista.