Perehdytyskansio hoitohenkilökunnalle tehostettuun palveluasumiseen
Tuominen, Wilma (2016)
Tuominen, Wilma
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817923
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytyskansio eräälle tehostetun palveluasumisen yksikölle. Perehdytyskansio on suunnattu hoitohenkilökunnalle. Perehdytyskansio tuotettiin kirjallisuudesta esiin nousseen tiedon ja hoitohenkilökunnalle tehdyn avoimen kyselyn perusteella. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää millaista on hyvä perehdytys tehostetun palveluasumisen yksikössä ja mitä hyvän tehostetun palveluasumisen yksikön perehdytyskansion tulee sisältää. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yksikön hoitotyötä helpottamalla ja nopeuttamalla perehdytystä, sekä selkeyttää toimintamalleja perehdytyskansion avulla.
Toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuuluu tuotoksena perehdytyskansio ja raporttiosuus jossa käsitellään perehdytystä ja muistisairaan hoitotyötä kirjallisuuteen perustuen. Hoitohenkilökunnalle teetetyn avoimen kyselyn avulla kartoitettiin työelämän perehdytyksen nykyistä tilaa ja sitä mihin hoitotyöntekijät kaipaisivat lisää perehdytystä.
Perehdytyskansio on hyvä apuväline perehdytettäessä uutta työntekijää. Perehdytyksen jaksottaminen auttaa informaation sisäistämisessä. Perehdytyksen tarve on myös hyvä suunnitella esimerkiksi yksilöllisen perehdytysohjelman avulla, ja ottaa siinä sijaisuuden kesto huomioon. Perehdytykseen on hyvä nimetä vastuuhenkilö, jotta perehdytys sujuu ja päällekkäisyyksiltä tai unohduksilta vältytään. Perehdytyksen aikaisella kanssakäymisellä osapuolten välillä on suuri merkitys perehdytyksen sujuvuudelle. Hoitotyössä käytännön perehdytyksen on todettu tapahtuvan parhaiten toiminnan kautta. Onnistunut perehdytys kaventaa hierarkiaa hoitotyöntekijöiden välillä ja lisää ammatillista luottamusta työyhteisössä. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää yksikön perehdytyksen tilaa ja laatua perehdytyskansion käyttöönoton jälkeen.
Toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuuluu tuotoksena perehdytyskansio ja raporttiosuus jossa käsitellään perehdytystä ja muistisairaan hoitotyötä kirjallisuuteen perustuen. Hoitohenkilökunnalle teetetyn avoimen kyselyn avulla kartoitettiin työelämän perehdytyksen nykyistä tilaa ja sitä mihin hoitotyöntekijät kaipaisivat lisää perehdytystä.
Perehdytyskansio on hyvä apuväline perehdytettäessä uutta työntekijää. Perehdytyksen jaksottaminen auttaa informaation sisäistämisessä. Perehdytyksen tarve on myös hyvä suunnitella esimerkiksi yksilöllisen perehdytysohjelman avulla, ja ottaa siinä sijaisuuden kesto huomioon. Perehdytykseen on hyvä nimetä vastuuhenkilö, jotta perehdytys sujuu ja päällekkäisyyksiltä tai unohduksilta vältytään. Perehdytyksen aikaisella kanssakäymisellä osapuolten välillä on suuri merkitys perehdytyksen sujuvuudelle. Hoitotyössä käytännön perehdytyksen on todettu tapahtuvan parhaiten toiminnan kautta. Onnistunut perehdytys kaventaa hierarkiaa hoitotyöntekijöiden välillä ja lisää ammatillista luottamusta työyhteisössä. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää yksikön perehdytyksen tilaa ja laatua perehdytyskansion käyttöönoton jälkeen.