Väkivalta ja sen uhka työelämässä
Raitopuro, Janika (2016)
Raitopuro, Janika
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817971
Tiivistelmä
Työelämän riskitekijät muuttuvat jatkuvasti, kun työntekotavat, työympäristöt ja työajat ovat muuttuneet radikaalisti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää esiintyykö väkivaltaa ja sen uhkaa työelämässä, miten väkivalta ja sen uhka esiintyvät eri aloilla ja miten sitä voisi ehkäistä. Tarkoituksena oli saada selville löytyykö eri aloilta yhteisiä riskitekijöitä, joille voisi löytää kaikkia aloja kattavan ratkaisun vai ovatko väkivallan riskitekijät täysin riippuvaisia alasta.
Teoriaosuudessa tarkastellaan väkivaltaa ja sen uhkaa työelämässä muun muassa työlainsäädännön kautta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin vanhoja tilastoja väkivallan esiintymisestä työelämässä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä kartoitettiin väkivallan ennaltaehkäisyn ja jälkihoidon saannin tämän hetkisen tilanteen Suomessa.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää käyttäen. Tutkimus tehtiin teemahaastatteluina, joihin vastasi kymmenen oman alansa asiantuntijaa. Haastattelun pystyi antamaan kolmella tavalla: kasvotusten, sähköpostitse tai puhelimitse. Edustettuna tässä tutkimuksessa ovat kulttuuriala, julkinen ja hyvinvointiala, kuljetusala, palveluala, opetusala, sosiaali- ja terveysala, vartiointiala, Helsingin kaupunki ja Työturvallisuuskeskus.
Tutkimustulokset osoittivat, että uhka- ja väkivaltatilanteet johtuvat koulutuksen puutteesta sekä tilanteista, joissa työntekijä työskentelee yksin. Koulutuksen ja turvallisuustiedon puuttuminen altistaa yritysten työntekijät sekä työnantajan väkivaltariskiin. Koulutuksen määrää täytyisikin lisätä ja koulutuksien sisältöjä päivittää vastaamaan tämän hetkisiä väkivallan ja sen uhkan riskitekijöitä. Yksintyöskentely asettaa työntekijän suoraan väkivallan uhkatilanteeseen. Yksintyöskentelyn poistamista suositteli noin 80 % asiantuntijoista.
Teoriaosuudessa tarkastellaan väkivaltaa ja sen uhkaa työelämässä muun muassa työlainsäädännön kautta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin vanhoja tilastoja väkivallan esiintymisestä työelämässä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä kartoitettiin väkivallan ennaltaehkäisyn ja jälkihoidon saannin tämän hetkisen tilanteen Suomessa.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää käyttäen. Tutkimus tehtiin teemahaastatteluina, joihin vastasi kymmenen oman alansa asiantuntijaa. Haastattelun pystyi antamaan kolmella tavalla: kasvotusten, sähköpostitse tai puhelimitse. Edustettuna tässä tutkimuksessa ovat kulttuuriala, julkinen ja hyvinvointiala, kuljetusala, palveluala, opetusala, sosiaali- ja terveysala, vartiointiala, Helsingin kaupunki ja Työturvallisuuskeskus.
Tutkimustulokset osoittivat, että uhka- ja väkivaltatilanteet johtuvat koulutuksen puutteesta sekä tilanteista, joissa työntekijä työskentelee yksin. Koulutuksen ja turvallisuustiedon puuttuminen altistaa yritysten työntekijät sekä työnantajan väkivaltariskiin. Koulutuksen määrää täytyisikin lisätä ja koulutuksien sisältöjä päivittää vastaamaan tämän hetkisiä väkivallan ja sen uhkan riskitekijöitä. Yksintyöskentely asettaa työntekijän suoraan väkivallan uhkatilanteeseen. Yksintyöskentelyn poistamista suositteli noin 80 % asiantuntijoista.