"Vaikka ikää karttuu, niin kulttuurinnälkä säilyy" : Taide- ja kulttuuri osaksi gerontologista hoitotyötä
Tähtinen, Riitta (2016)
Tähtinen, Riitta
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112717714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112717714
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tarkoituksena oli tuoda taide ja kulttuuri osaksi gerontologista hoitotyötä Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää sopivia taide ja kulttuurimenetelmiä vanhusten hoitotyöhön ja juurruttaa ne osaksi vanhusten hoitotyön arkea. Tavoitteena oli myös vanhusten hyvinvoinnin ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin lisääminen taiteen ja kulttuurin käytön myötä sekä lisätä yhteistyötä eri kulttuuripalveluita tuottavien laitosten ja yhteisöjen välille.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, havainnoimalla toimintatuokioita sekä haastattelemalla seitsemää hoitotyöntekijää. Tutkimus toteutettiin sairaalan osastolla. Kehittämistehtävä oli osa Sote-alan hanketta, jonka yhtenä tavoitteena oli Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän, kolmannen sektorin ja taiteilijan yhteistyössä toteuttama taidesisältöinen projekti, jossa kohderyhmänä ovat vanhukset ja laitosasujat.
Tutkimustulosten mukaan taiteen ja kulttuurin käytön hyödynnettävyys ja merkityksellisyys vanhusten hoitotyössä tunnistettiin vielä melko huonosti hoitotyöntekijöiden keskuudessa. Hoitotyön vaativuuden, kiireen, hoitajien vähäisen tiedon, asenteiden ja tottumusten katsottiin olevan esteenä taiteen ja kulttuurin käytölle. Tutkimustulosten mukaan ikääntyneiden potilaiden ja asiakkaiden henkinen hyvinvointi, aktiivisuus, toimijuus, osallisuus ja sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyivät sekä arjen laatu parani. Taiteen ja kulttuurin käyttö vanhusten hoitotyössä laajensi hoitotyön näkökulmaa ja lisäsi potilaiden itsetuntoa sekä arvostuksen tunnetta. Taiteen ja kulttuurin käytön edistävinä tekijöinä nähtiin hoitotyöntekijöiden oma innostus ja osaaminen sekä yhteistyö eri oppilaitosten kanssa. Erilaisten tutkimusten ja hankkeiden myötä katsottiin tiedon lisääntyneen ja siten vaikuttavan hoitajien asenteisiin myönteisesti. Taiteen ja kulttuurin käyttö lisäsi työn mielekkyyttä, antoi uusia toimintatapoja hoitotyöhön ja paransi työhyvinvointia.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, havainnoimalla toimintatuokioita sekä haastattelemalla seitsemää hoitotyöntekijää. Tutkimus toteutettiin sairaalan osastolla. Kehittämistehtävä oli osa Sote-alan hanketta, jonka yhtenä tavoitteena oli Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän, kolmannen sektorin ja taiteilijan yhteistyössä toteuttama taidesisältöinen projekti, jossa kohderyhmänä ovat vanhukset ja laitosasujat.
Tutkimustulosten mukaan taiteen ja kulttuurin käytön hyödynnettävyys ja merkityksellisyys vanhusten hoitotyössä tunnistettiin vielä melko huonosti hoitotyöntekijöiden keskuudessa. Hoitotyön vaativuuden, kiireen, hoitajien vähäisen tiedon, asenteiden ja tottumusten katsottiin olevan esteenä taiteen ja kulttuurin käytölle. Tutkimustulosten mukaan ikääntyneiden potilaiden ja asiakkaiden henkinen hyvinvointi, aktiivisuus, toimijuus, osallisuus ja sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyivät sekä arjen laatu parani. Taiteen ja kulttuurin käyttö vanhusten hoitotyössä laajensi hoitotyön näkökulmaa ja lisäsi potilaiden itsetuntoa sekä arvostuksen tunnetta. Taiteen ja kulttuurin käytön edistävinä tekijöinä nähtiin hoitotyöntekijöiden oma innostus ja osaaminen sekä yhteistyö eri oppilaitosten kanssa. Erilaisten tutkimusten ja hankkeiden myötä katsottiin tiedon lisääntyneen ja siten vaikuttavan hoitajien asenteisiin myönteisesti. Taiteen ja kulttuurin käyttö lisäsi työn mielekkyyttä, antoi uusia toimintatapoja hoitotyöhön ja paransi työhyvinvointia.