Projekti Pätkä: videosta voimaa työnhakuun : työväline nuorten työllistymisen tukemiseksi
Thynell, Siiri (2016)
Thynell, Siiri
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112317013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112317013
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tehtävänä oli kehittää ja pilotoida ideoimani Pätkä-työväline nuorten työllistymisen tukemiseksi. Kokeilevan kehittämistyön tavoitteena oli luoda työväline, joka tukisi paitsi nuorten työnhakuvalmiuksia, myös syrjäytymistä jatkossa torjuvaa itsetuntemusta ja osallisuutta. Tavoitteeseen pyrittiin konkreettisen työnhaun välineen ja voimavarakeskeisen työskentelyn avulla. Toiveena oli muokata nuorten minäkäsityksiä myönteisemmäksi sekä tarjota voimaantumisen mahdollisuus. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä SPR:n Turun Nuorten turvatalon ja turvatalon viiden asiakasnuoren kanssa.
Kehittämisen menetelminä käytettiin dialogista keskustelua, ammattilaisten konsultointia, kokeilevaa toimintaa sekä työn vaiheiden dokumentointia. Menetelmien tarkoituksena oli tukea kehittämistyön toimijoiden osallisuutta työn eri vaiheissa ja työvälineen hyödynnettävyyden perustelua kehittämistyön raportoinnin kriittisessä arvioinnissa. Kehittämistyön teoreettiset lähtökohdat ovat työttömyyden tarkastelussa syrjäytymisen riskitekijänä sekä työttömyyden seurauksissa yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Myös identiteettityön ja lisääntyvän itsetuntemuksen merkitys osana syrjäytymisen ehkäisemistä ja työllistämistä sekä taidelähtöiset menetelmät identiteettityön tukena ovat keskeinen osa tietoperustaani.
Kehittämistyön tuloksena syntyi viisi valokuvaterapeuttista ja voimavarakeskeistä video-cv:tä eli Pätkä-videota ja ohjaajan opas työskentelyä jatkossa soveltavan ammattilaisen työn tueksi. Koska kehittämistehtäväni oli pilotoida ideomani työskentelymalli, nivoutuu myös arviointini sen hyödynnettävyydestä ja jatkokehittämismahdollisuuksista osaksi kehittämistyön tuloksia.
Kehitetty työväline kartuttaa työnhakijan itsensä esittelemisen taitoja sekä helpottaa työhaastatteluun valmistautumista ja itsensä korjaavaa katsomista. Sitä voidaan soveltaa nuoren itsetuntemusta tukevan työskentelyn välineenä silloinkin, kun työllistymistä ei tavoitella. Ohjaajan opasta voivat hyödyntää niin työllistämisestä, identiteettityöstä kuin valokuvauksen terapeuttisesta soveltamisesta kiinnostuneet ammattilaiset.
Osallistuneet nuoret kokivat nauttineensa työskentelystä, löytäneensä itsestään uusia ilmaisuja sekä ajattelunsa itsestään muuttuneen myönteisemmäksi. Videoiden ja niiden tekemisen merkitys koettiin suurena. Nuorten turvatalon henkilökunta piti tärkeänä nuorten itsetunnon vahvistamista sekä nuorten voimavarojen ja äänen esiin tuomista. Henkilökunta näki kehitetyn työvälineen soveltuvan voimaannuttavaan, kuntouttavaan ja syrjätymisen vastaiseen työhön.
Kehittämisen menetelminä käytettiin dialogista keskustelua, ammattilaisten konsultointia, kokeilevaa toimintaa sekä työn vaiheiden dokumentointia. Menetelmien tarkoituksena oli tukea kehittämistyön toimijoiden osallisuutta työn eri vaiheissa ja työvälineen hyödynnettävyyden perustelua kehittämistyön raportoinnin kriittisessä arvioinnissa. Kehittämistyön teoreettiset lähtökohdat ovat työttömyyden tarkastelussa syrjäytymisen riskitekijänä sekä työttömyyden seurauksissa yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Myös identiteettityön ja lisääntyvän itsetuntemuksen merkitys osana syrjäytymisen ehkäisemistä ja työllistämistä sekä taidelähtöiset menetelmät identiteettityön tukena ovat keskeinen osa tietoperustaani.
Kehittämistyön tuloksena syntyi viisi valokuvaterapeuttista ja voimavarakeskeistä video-cv:tä eli Pätkä-videota ja ohjaajan opas työskentelyä jatkossa soveltavan ammattilaisen työn tueksi. Koska kehittämistehtäväni oli pilotoida ideomani työskentelymalli, nivoutuu myös arviointini sen hyödynnettävyydestä ja jatkokehittämismahdollisuuksista osaksi kehittämistyön tuloksia.
Kehitetty työväline kartuttaa työnhakijan itsensä esittelemisen taitoja sekä helpottaa työhaastatteluun valmistautumista ja itsensä korjaavaa katsomista. Sitä voidaan soveltaa nuoren itsetuntemusta tukevan työskentelyn välineenä silloinkin, kun työllistymistä ei tavoitella. Ohjaajan opasta voivat hyödyntää niin työllistämisestä, identiteettityöstä kuin valokuvauksen terapeuttisesta soveltamisesta kiinnostuneet ammattilaiset.
Osallistuneet nuoret kokivat nauttineensa työskentelystä, löytäneensä itsestään uusia ilmaisuja sekä ajattelunsa itsestään muuttuneen myönteisemmäksi. Videoiden ja niiden tekemisen merkitys koettiin suurena. Nuorten turvatalon henkilökunta piti tärkeänä nuorten itsetunnon vahvistamista sekä nuorten voimavarojen ja äänen esiin tuomista. Henkilökunta näki kehitetyn työvälineen soveltuvan voimaannuttavaan, kuntouttavaan ja syrjätymisen vastaiseen työhön.