Lääkehoidon turvallisuus ja lääkityspoikkeamien ehkäisy
Puhakka, Sanna; Rouhiainen, Jenny (2016)
Puhakka, Sanna
Rouhiainen, Jenny
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918118
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus turvallisesta lääkehoidosta Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tutkittua tietoa lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi ja löytää keinoja lääkityspoikkeamien ehkäisyyn.
Opinnäytetyömme menetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineiston keruussa sovelsimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen metodia ja aineiston järjestämisen apuvälineenä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella lääkehoidon turvallisuutta heikentävät tekijät jaettiin potilaaseen, sairaanhoitajaan, hoitotiimiin, työympäristöön, organisaatioon, lääkkeisiin ja ajankohtaan liittyviin tekijöihin sekä muihin tekijöihin. Turvallisuutta edistäviä tekijöitä jaettiin potilaaseen, sairaanhoitajaan, hoitotiimiin, työympäristöön, organisaatioon, lääkkeisiin ja teknologiaan liittyvät tekijät sekä muut tekijät.
Tulosten perusteella lääkehoidon turvallisuuteen vaikuttivat useat toisiinsa yhteydessä olevat tekijät. Lääkehoidon prosessi sisältää noin 60 eri vaihetta, joissa kaikissa on riskin mahdollisuus, mikä vaikeuttaa lääkityspoikkeaman taustalla olevan syyn selvittämistä. Lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota organisatorisiin tekijöihin. Lääkityspoikkeamien raportointiin kannustaminen auttaa lääkehoidon turvallisuuden kehittämistä ja ohjaa selvittämään lääkityspoikkeaman taustalla olevan syyn, jotta erilaisia toimintamalleja voidaan kehittää lääkityspoikkeamien ehkäisemiseksi jatkossa.
Opinnäytetyömme käsittelee laajasti lääkehoidon turvallisuuteen liittyviä heikentäviä ja edistäviä tekijöitä. Tuloksemme kertovat lääkehoidon turvallisuuden heikentävistä ja edistävistä tekijöistä riskeinä ja syy-yhteys suhteina. Asiaa voisikin tutkia vielä tarkemmin, jotta saataisiin lisää tietoa lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi ja toimintamalleja lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen.
Opinnäytetyömme menetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineiston keruussa sovelsimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen metodia ja aineiston järjestämisen apuvälineenä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella lääkehoidon turvallisuutta heikentävät tekijät jaettiin potilaaseen, sairaanhoitajaan, hoitotiimiin, työympäristöön, organisaatioon, lääkkeisiin ja ajankohtaan liittyviin tekijöihin sekä muihin tekijöihin. Turvallisuutta edistäviä tekijöitä jaettiin potilaaseen, sairaanhoitajaan, hoitotiimiin, työympäristöön, organisaatioon, lääkkeisiin ja teknologiaan liittyvät tekijät sekä muut tekijät.
Tulosten perusteella lääkehoidon turvallisuuteen vaikuttivat useat toisiinsa yhteydessä olevat tekijät. Lääkehoidon prosessi sisältää noin 60 eri vaihetta, joissa kaikissa on riskin mahdollisuus, mikä vaikeuttaa lääkityspoikkeaman taustalla olevan syyn selvittämistä. Lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota organisatorisiin tekijöihin. Lääkityspoikkeamien raportointiin kannustaminen auttaa lääkehoidon turvallisuuden kehittämistä ja ohjaa selvittämään lääkityspoikkeaman taustalla olevan syyn, jotta erilaisia toimintamalleja voidaan kehittää lääkityspoikkeamien ehkäisemiseksi jatkossa.
Opinnäytetyömme käsittelee laajasti lääkehoidon turvallisuuteen liittyviä heikentäviä ja edistäviä tekijöitä. Tuloksemme kertovat lääkehoidon turvallisuuden heikentävistä ja edistävistä tekijöistä riskeinä ja syy-yhteys suhteina. Asiaa voisikin tutkia vielä tarkemmin, jotta saataisiin lisää tietoa lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi ja toimintamalleja lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen.