Identifiering av psykisk ohälsa i somatiska vården : En kvalitativ litteraturstudie om hur kunskap gällande psykisk ohälsa kan utvecklas i somatiska vården

Abstract

Abstrakt

Psykisk ohälsa uppmärksammas allt mer i dagens samhälle. Allt från unga tonåringar till kända profiler berättar om hur de lidit eller lider av psykiskt illamående. Att få vård i ett tidigt skede är avgörande för hur vårdprocessen och tillfrisknandet framskrider. Som vårdare krävs att man känner igen sjukdomsbilden hos denna patientgrupp och diffusa symtom som kan vara tecken på psykisk ohälsa.

Syftet med studien är att få förståelse för hur psykisk ohälsa kan identifieras i somatiska vården samt hur sjukskötare kan utveckla sin kompetens gällande ämnet. Examensarbetet görs för att bidra med kunskap och eventuellt reducera den osäkerhet som råder inom somatiska vården gentemot patienter med psykisk ohälsa. Arbetet ger en överblick om vad psykisk ohälsa innebär samt hur vården är uppbyggd.

Skribenten har utifrån en kvalitativ litteraturstudie försökt besvara frågeställningarna genom 16 vetenskapliga artiklar som berör ämnet. En kvalitativ innehållsanalys gav upphov till två huvudkategorier och fem underkategorier. Utifrån ämnet valdes Erikssons (2014) syn på vårdprocessen som vårdteoretisk utgångspunkt. Resultatet redovisar två övergripande områden, god vård och yrkesmässig vård. God vård beskriver vikten av en grundlig patientanamnes samt en god klinisk bedömning med patienten i fokus. Yrkesmässig vård lyfter däremot fram sjukskötarens individuella erfarenhet och kunskapsutveckling samt vikten av multiprofessionellt samarbete mellan olika vetenskapsområden. En kombination av dessa områden ger bästa möjliga vård åt patienten.

Tiivistelmä

Mielenterveyshäiriöitä kiinnitetään yhä enemmän huomiota nykypäivän yhteiskunnassa. Kaikkea varhaisnuoret tunnettuihin profiileihin kuvaamaan, miten he ovat kärsinneet tai kärsivät mielisairaudesta. Saada hoitoa varhaisessa vaiheessa on ratkaisevan tärkeää hoitoprosessin ja elpyminen etenee. Kuin hoitaja on tunnustettava kliinistä kuvaa tämän potilaan ja hajanainen oireita, jotka voivat olla merkkejä mielisairautta.

Tarkoituksena on selvittää saada käsitys siitä, miten mielisairaus voidaan tunnistaa somaattista hoitoa ja miten hoitajat voivat kehittää asiantuntemusta aiheesta. Opinnäytetyö tehdään edistää tiedon ja mahdollisesti vähentää epävarmuutta somaattisessa hoidossa kohti potilailla, joilla on mielenterveyshäiriö. Työ antaa yleiskuvan siitä, mitä mielenterveyshäiriö tarkoittaa ja miten hoito järjestetään.

Kirjoittaja on käyttäminen kvalitatiivinen kirjallisuuden tutkimus yrittänyt vastata kysymyksiin 16 tieteellistä artikkelia aiheeseen liittyen. Sisällön analyysin avulla esiintyi kaksi otsikot ja viisi alanimikkeitä. Perustuen aiheesta Erikssonin (2014) teoria hoitoprosessista valittiin hoitoteoreettisena. Tulos esitetään kahteen laajaan alueeseen, hyvä hoito ja ammatillinen hoito. Hyvä hoito kuvailee merkityksen perusteellinen potilaan historia ja hyvä kliininen arviointi potilaan keskipisteenä. Ammatillinen hoito nostaa kuitenkin edessä hoitajan yksilön kokemusta ja tietämystä ja merkitys monitieteistä yhteistyötä eri tieteenalojen. Näiden yhdistelmä alueet tarjoavat parasta mahdollista hoitoa potilaalle.

Summary

Mental illness is receiving increased attention in today’s society. Everything from young adolescents to known celebrities describe how they suffered or suffer from mental illness. To receive care at an early stage is crucial to the care process and the recovery process. As a caregiver it is required to recognize the clinical picture of this patient and diffuse symptoms that could be signs of mental illness.

The aim of the study is to gain understanding of how mental illness can be identified in somatic care and how nurses can develop their expertise on the topic. The thesis is done to contribute knowledge and possibly reduce the uncertainty in somatic care towards patients with mental illness. The work provides an overview of what mental illness means and how care is organized.

The writer has through a qualitative literature study consisting of 16 scientific articles related to the topic tried to answer the questions. Through qualitative content analysis emerged two main titles and five subheadings. Based on the topic Eriksson’s (2014) view of the care process was selected as a theoretical point of care. The result presents two broad areas, good health care and professional care. Good health care describes the importance of a thorough patient history and a good clinical assessment of the patient in focus. Professional care raises however the nurse’s individual experience and knowledge and the importance of multidisciplinary collaboration between different disciplines. A combination of these areas provide the best possible care for the patient.