Keskosena syntyneen lapsen ja perheen välinen vuorovaikutus : Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston Nuput -vertaisryhmän ohjaus

Abstract

Keskosuus vaikuttaa monin tavoin perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus on elintärkeää keskoslapsen kehittymisen kannalta. Laadukkaalla vuorovaikutuksella on positiivisia vaikutuksia keskosen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin niin välittömästi vuorovaikutustilanteessa kuin tulevaisuudessakin. Hoitajan tehtävänä on ohjata perhettä hellään, perheen ja keskosen suhdetta tukevaan hoitoon, jossa keskosen viestit ja niiden merkitykset huomioidaan.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston Nuput-kahvilan vertaisryhmään osallistujille kaksi keskustelevaa ohjaustilannetta keskosena syntyneen lapsen ja hänen perheensä vuorovaikutukseen liittyen. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, miten keskosuus vaikuttaa perheen sisäiseen vuorovaikutukseen, mikä merkitys vuorovaikutuksella on keskosena syntyneen lapsen kehitykselle sekä miten keskosena syntyneen lapsen ja hänen perheensä vuorovaikutusta voidaan tukea. Opinnäytetyön aihe kehitettiin itse ja työyhteistyökumppanina siinä toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto. Opinnäytetyön menetelmä oli toiminnallinen ja toiminta toteutettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston Nuput-kahvilassa. Toiminnallinen osuus sisälsi keskustelevaa ohjausta vuorovaikutuksesta sekä leikkiä ja laulua sisältävistä vuorovaikutusharjoituksista. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä keskosena syntyneen lapsen vanhempien tietoutta keskosuuden vaikutuksista perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja sen merkityksestä keskosena syntyneen lapsen kehitykselle. Lisäksi tavoitteena oli antaa vanhemmille keinoja vuorovaikutuksen toteuttamiseen. Oman oppimisemme kannalta tavoitteenamme oli lisätä tietouttamme aiheesta ja näin kehittyä hoitotyön tekijöinä.

Jatkotutkimusehdotuksena esitetään tutkimusta siitä, miten vanhemmat kokivat keskoslapsen osastolla oloajan. Jatkotutkimusten tulosten pohjalta voisi tuottaa myös koulutusmateriaalia ja koulutuksia sairaanhoitajaopiskelijoille sekä työssä oleville sairaanhoitajille. Koulutusten pohjalta hoitajat osastolla osaisivat paremmin huomioida vanhempien tunteita, jaksamista ja tuen tarvetta sekä ohjata vuorovaikutukseen liittyviä asioita.

When an infant is born prematurely, it affects the interaction within the family. Being able to interact with family members is vital for the development of the prematurely born infant. Successful interaction has positive effect on the infants’ physical, psychic and social well-being both immediately and in the long term. A nurse’s task is to guide the interaction between the family and the infant to assure that the messages of the infant are noticed and the meanings of the messages are interpreted correctly.

The purpose of this study was to plan and execute for Tampere Department of Mannerheim League for Child Welfare two conversational guidance sessions on interaction within the family for families who have a prematurely born child. The tasks of this thesis was to study how a premature birth influences to the interaction within the family, the significance of the interaction on the development of the prematurely born child and how the interaction between the child and the family can be supported. The topic of this thesis was first developed and then carried it out with the Mannerheim League for Child Welfare department of Tampere. The method of the thesis was functional and the work was carried out in the cafeteria Nuput in Mannerheim League for Child Welfare department of Tampere. The functional part of the thesis consists of tutorial conversations on interaction and exercises on interaction using play and songs. The aim of the thesis was to increase the knowledge of the parents how premature birth affects the interaction within the family and the significance of the interaction on the development of the prematurely born child. Additional aim was to give the parents tools to interact with their child. The authors’ personal aim was to increase our knowledge on the subject and thus develop ourselves as nurses.

As a follow-up research is proposed a study on parent experiences of the time their child has been on hospital care in the ward. The results of the follow-up study could be used to produce educational material and courses for the students in nursing as well as active nurses. Such courses could help nurses working in the ward to understand the feelings of the parents, their physical well-being and need for support and furthermore help the nurses to guide the parents’ interaction with the infant.