Uuden työntekijän perehdyttäminen projektiin – opas lähiesimiehelle : Tampereen Teatterikesä

Abstract

Tutkimus tehtiin Tampereen Teatterikesälle syksyllä 2016. Sen tarkoitus oli selvittää ja analysoida organisaation lähiesimiehillä käytössä olevia perehdyttämiskäytäntöjä uusia projektiin tulevia opiskelijaharjoittelijoita varten sekä sitä, millaisina ne koettiin. Työn pitkäaikainen tarkoitus on parantaa ja tasoittaa perehdyttämisen laatua ja näin ollen myös helpottaa lähiesimiesten työskentelyä tarjoamalla käytännönläheisiä neuvoja perehdyttämisen toteuttamiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineisto hankittiin ryhmähaastatteluna. Aineistona oli myös Tampereen Teatterikesässä suoritetun oman harjoittelun aikana kerätty havainnointimateriaali.

Tutkimuksessa saadut tulokset ilmensivät, että organisaation perehdyttämiskäytännöissä on tarvetta kehittämiselle ja yhteisen, kaikille tiedossa olevan sekä toteutettavan, mallin luomiselle. Tuloksista on nähtävissä, että perehdyttäminen koettiin eri tavoin haastateltavasta riippuen ja kokemukset perehdyttämistoimenpiteistä poikkesivat toisistaan monin eri tavoin. Kuitenkin tutkimuksessa kävi ilmi, että ihanteellisia perehdyttämismalleja on toimeksiantajaorganisaatiossa käytössä.

Suurimmat haasteet perehdyttämisessä pohjautuvat perehdyttämisen mahdolliseen suunnittelemattomuuteen sekä perehdyttäjän ja perehdytettävän välisen keskustelun puutteeseen. Tampereen Teatterikesässä perehdyttäjänä toimivien tulisikin varata lisää aikaa perehdyttämisen suunnitteluun ja jäsentämiseen sekä omien vuorovaikutustaitojen tarkasteluun ja oman tyylin löytämiseen perehdyttämisessä. Myös ylemmän johdon tulisi varmistaa, että perehdyttäjille on selvää oma rooli perehdytysprosessissa.

This study was commissioned by Tampere Theatre Festival and performed in autumn 2016. Its purpose was to examine and analyze the introduction methods used by the lower management of Tampere Theatre Festival. Every year the lower management familiarizes new student trainees with the project, and this study intends to give practical information on how these trainees in 2016 experienced the quality of the introduction process. The research method was qualitative. The data were gathered through a structured group interview and through observations and written materials from the author’s five-month trainee period. The long-term purpose of this study was to help the lower management organize high-quality introduction of the trainees by suggesting practical methods and models for use.

The results showed that there is a need to develop the methods used in introduction. One lucid and well-known introduction model would also be useful to guarantee the quality. It was seen in the study that all the people interviewed experienced the introduction in different ways, and it was not always adequate. Nonetheless, the organization still uses methods that were found ideal in this study.

The biggest problems seemed to culminate in the lack of discussion, possible ignorance of one’s liabilities and an unsystematic timetable in the introduction process. The main development target that the lower management should now work on is to allocate more time for planning the introduction process and to improve one’s communication skills. Higher management should also make sure everyone in the introduction process clearly knows their responsibilities.