Aistihuone varhaiskasvatuksessa
Räsänen;Milla Salmela, Milla; Hukkanen, Johanna (2016)
Räsänen;Milla Salmela, Milla
Hukkanen, Johanna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218709
Tiivistelmä
Toteutimme kehittämistyönä aistihuoneen Kalevankankaan päiväkotiin. Kehittämistyössämme halusimme tuoda esiin päiväkodissa sijaitsevan aistihuoneen, jonka käyttö mahdollistaa lasten aistien aktivoimisen ja harjoittamisen hoitopäivän aikana. Havainnollistamme työtämme kuvien avulla.
Laadimme henkilökunnalle kyselyn tilojen toimivuudesta, säännöllisestä käyttämisestä ja sen vaikutuksista, sekä lasten reaktioista toimintahetkillä. Kyselyllä selvitimme myös, onko aistihuoneen säännöllisellä käyttämisellä, eli aistien aktivoimisella, vaikutusta lapsen oppimiseen, keskittymiseen ja yleiseen jaksami-seen.
Päiväkodin henkilökunta vastasi kyselyyn neljän kuukauden käytön jälkeen, kyselylomakkeen avulla. Vastaukset osoittivat henkilökunnan tyytyväisyyden huoneen visuaalisuuteen ja välineistöön. Myös lasten reaktiot aistihuonetoiminnan jälkeen olivat positiiviset. Käyttökertojen määrä jäi vähäiseksi aikataulullisista syistä, sekä huoneen sisäilmalaadun vuoksi. Kyselyistä nousi kuitenkin esiin henkilökunnan kiinnostus aistihuonetuokioiden pitämiseen. Tutkimustuloksia tulee tarkastella kuitenkin kriittisesti, sillä ne ovat suhteellisen lyhyen käytön jälkeen todettuja.
Kohderyhmänä oli alle kouluikäiset lapset, joita työntekijät havainnoivat aistihuoneen käyttäjinä. Aistihuoneen käyttökokemuksista on aikaisempia tutkimuksia, mutta kohderyhmä on ollut toinen. Aistihuoneen toteuttaminen opinnäytetyöprosessina onnistui ja saimme osviittaa aistihuoneen vaikuttavuudesta päiväkodissa yhtenä toimintamenetelmänä.
Laadimme henkilökunnalle kyselyn tilojen toimivuudesta, säännöllisestä käyttämisestä ja sen vaikutuksista, sekä lasten reaktioista toimintahetkillä. Kyselyllä selvitimme myös, onko aistihuoneen säännöllisellä käyttämisellä, eli aistien aktivoimisella, vaikutusta lapsen oppimiseen, keskittymiseen ja yleiseen jaksami-seen.
Päiväkodin henkilökunta vastasi kyselyyn neljän kuukauden käytön jälkeen, kyselylomakkeen avulla. Vastaukset osoittivat henkilökunnan tyytyväisyyden huoneen visuaalisuuteen ja välineistöön. Myös lasten reaktiot aistihuonetoiminnan jälkeen olivat positiiviset. Käyttökertojen määrä jäi vähäiseksi aikataulullisista syistä, sekä huoneen sisäilmalaadun vuoksi. Kyselyistä nousi kuitenkin esiin henkilökunnan kiinnostus aistihuonetuokioiden pitämiseen. Tutkimustuloksia tulee tarkastella kuitenkin kriittisesti, sillä ne ovat suhteellisen lyhyen käytön jälkeen todettuja.
Kohderyhmänä oli alle kouluikäiset lapset, joita työntekijät havainnoivat aistihuoneen käyttäjinä. Aistihuoneen käyttökokemuksista on aikaisempia tutkimuksia, mutta kohderyhmä on ollut toinen. Aistihuoneen toteuttaminen opinnäytetyöprosessina onnistui ja saimme osviittaa aistihuoneen vaikuttavuudesta päiväkodissa yhtenä toimintamenetelmänä.