"Et just saa sen sillan sinne siviiliin" : psykososiaalisen kuntoutuksen merkitys vaiheittain vapautuvalle vangille

Abstract

Rikosseuraamuslaitoksen strategia pyrkii siirtämään rangaistusten painopistettä yhä vapaampiin olosuhteisiin. Laitosseuraamukset pyritään siirtämään vapaudessa täytäntöönpantaviin seuraamuksiin sekä vankeja pyritään siirtämään enemmän suljetuista laitoksista avolaitoksiin.

Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Silta-Valmennusyhdistyksen tarjoaman psykososiaalisen päihdekuntoutuksen merkitystä vaiheittain vapautuvalle vangille. Tutkimuskysymykset keskittyivät vankien kokemuksiin kuntoutuksesta, heidän saamaansa tukeen, sekä vaiheittaisen vapautumisen merkityksestä uusintarikollisuuteen ja yhteiskuntaan integroitumiseen.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä Silta-Valmennuksen sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksasta Silta-Valmennuksen vaiheittain vapautuvasta kuntoutujasta, jotka olivat eri vaiheissa omaa kuntoutuspolkuaan. Haastattelut litteroitiin ja litteroitu aineisto jäsenneltiin teemoihin. Haastatteluaineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Vaiheittaista vapautumista käytetään vielä hyvin vähän, vuonna 2016 tehdyssä vankitilannekartoituksesta ilmenee, että vain n. 8% vankeusvangeista vapautuu vaiheittain. Rikosseuraamuslaitoksen pyrkimyksenä on vaikuttaa rikoksien uusimisriskiin vähentävästi. Tehdyissä tutkimuksissa on todettu vaiheittaisella vapautumisella olevan hyvin suuri merkitys uusimisriskin kannalta.

Tutkimustulokset osoittivat, että Silta-Valmennuksen tarjoama psykososiaalinen päihdekuntoutus on hyvin merkittävä välivaihe vankeuden ja siviilielämän välillä. Kuntoutujat kokevat tulleensa kohdatuksi tasavertaisena ihmisenä, eikä heitä tuomita menneisyyden perusteella. He nostivat myös päivärytmin sekä vertaistuen merkityksen korkealle vapautumisprosessissaan.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaiheittaisella vapautumisella on suuri merkitys yhteiskuntaan integroitumisen kannalta.

The strategy outlined by the Criminal Sanctions Agency aims to move the punishment to a more free environment. Prison sentences are tended towards punishment in civil life and prisoners from closed to open facilities.

The purpose of this thesis is to study the importance of psycho-social rehabilitation of substance abuse provided by the Silta-Valmennusyhdistys to prisoners to be released in stages. The research questions focus on the experiences of the prisoners, the support they receive, and the importance of being released in stages to the recidivism and being integrated into society.

The thesis is a qualitative study, which was conducted in collaboration with Silta-Valmennusyhdistys and the Criminal Sanctions Agency. The research method was a semi-structured themed interview. The research data consisted of eight prisoners going through release in phases with each one going through a different phase of the freeing process. The interviews were transcribed and the transcribed data restructured into themes. The interview data was analyzed using theme based content analysis.

The staged release is still used rarely; In 2016, a prisoner survey shows that only approx. 8% of prison inmates were released in stages. The aim of the Criminal Sanctions Agency is to reduce recidivism. Studies on the subject indicate a very strong relationship between staged freeing of the prisoners and the risk of recidivism.

The results showed that the psycho-social rehabilitation offered by Silta-Valmennusyhdistys is a very important step, a sort of bridge between prison and civilian life. Rehabilitation patients feel that they are encountered as an equal human beings, and not judged on the basis of their pasts. They also raised the importance of a daily routine and peer support in the freeing process.

The conclusion of the thesis is that being freed in stages is of great importance in terms of becoming integrated in the surrounding society.