Painevaatteen intensiivisen käyttöjakson vaikutus motorisesti taitamattomien lasten hieno- ja karkeamotoriikkaan

Abstract

Motorisen taitamattomuuden taustalla on laaja kirjo motorisen toiminnan haasteita, jonka äärilaitoja edustavat neurologiset sairaudet ja motoriset kehityshäiriöt. Haasteiden yleisyydestä kertoo se, että pelkästään motoristen kehityshäiriöiden arvioitu yleisyys ikäluokassa on 5–6 prosenttia. Noin puolella lapsuuden lievätkin motoriset haasteet heijastuvat aikuisuuteen saakka. Painevaatteella pyritään tukemaan lapsen motorista harjoittelua ja toimintaa. Painevaatteesta onkin tullut tärkeä osa lapsen neurologista fysioterapiaa, mutta tästä huolimatta painevaatteen vaikutusta lapsen motoriseen toimintaan on tutkittu niukasti.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia painevaatteen intensiivisen käyttöjakson vaikutusta motorisesti taitamattomien lasten hieno- ja karkeamotoriikkaan. Tutkimusmenetelmänä käytimme kokeellista tutkimusta. Tutkimukseen osallistui kevään 2016 aikana 14 lasta, iältään 4–11 vuotta. Lapsia yhdistivät motorisen toiminnan ongelmat ja hypotonisuus. Tutkimusaika oli noin seitsemän viikkoa sisältäen alkuarvioinnin, kuuden viikon painevaatteen käyttöjakson ja loppuarvioinnit painevaatteen kanssa ja ilman painevaatetta. Painevaatteen käyttöaika päivää kohti asetettiin vähintään kuuteen tuntiin. Motoriikan arvioinneissa käytetty testi oli käden taitoja, suuntaamista ja kiinniottamista sekä tasapainoa testaava Movement Assessment Battery for Children 2 (M-ABC-2) -testi.

Kuuden viikon intensiivisellä painevaatteen käytöllä oli positiivinen vaikutus tutkimusjoukon lasten hieno- ja karkeamotoriseen toimintaan. Tutkimusjoukon kokonaispisteiden keskiarvo nousi alkuarvioinnista 24,8 prosenttia painevaatteen kanssa tehtyyn loppuarviointiin ja 17,4 prosenttia ilman painevaatetta tehtyyn loppuarviointiin. Movement Assessment Battery for Children 2 -testin osa-alueista tasapainon osa-alueen keskiarvopisteet nousivat vastaavasti 38,2 prosenttia ja 25,9 prosenttia. Hienomotoriikan keskiarvopisteet nousivat 24,9 prosenttia ja 21,3 prosenttia. Heittämisen ja kiinniottamisen keskiarvopisteet muuttuivat 8,8 prosenttia ja -0,5 prosenttia. Tilastollisesti suuntaa-antavia tuloksista olivat kokonaispisteiden keskiarvon nouseminen painevaatteen kanssa tehtyyn loppuarviointiin (p = 0,09) sekä tasapainon keskiarvopisteiden kehitys painevaatteen kanssa tehtyyn loppuarviointiin (p = 0,06).

Tutkimuksen tulos tukee painevaatteen käyttöä motorisesti taitamattoman lapsen fysio- ja toimintaterapian tukena. Tulosten yleistettävyyden kannalta on kuitenkin tarvetta laajemmalle vertailevalle tutkimukselle selvitettäessä painevaatteen vaikutusta lasten motorisiin taitoihin. Määrällisen arvioinnin lisäksi jatkotutkimuksissa korostuu myös motorisen toiminnan laadullisen arvioinnin tarve.

Motor function challenges are caused by a large scale of factors, including neurological disorders and motor impairments. Approximately half of the childhood motor impairments continue into adulthood. Pressure garments are used to support children’s motor skills and function, and they have become an important part of neurological physiotherapy for children. However, the effect the pressure garments have on children’s motor function has been little researched.

The aim of the study was to examine how using pressure garments affect the fine and gross motor skills of children with movement difficulties. 14 children aged 4–11 joined the study in spring 2016. Common factors for the test subjects were difficulties with motor function and hypotonia. The study period was seven weeks including the pre-assessment, a six week period of wearing pressure garments and final assessments with and without pressure garments. During the period the aim was to wear pressure garments a minimum of six hours per day. The evaluation test applied was Movement Assessment Battery for Children 2 (M-ABC-2).

For the target group, the six week intensive period of wearing compression garments had a positive effect on fine and gross motor skills. The total average rose by 24.8% (p = 0.09) with compression garments and by 17.4% without. Of M-ABC-2’s sub-sections the balance averages rose 38.2% (p = 0.06) and 25.9%, respectively. Fine motor skills average rose 24.9% and 21.3%. Aiming and catching averages changed 8.8% and -0.5%. According to these results, it is recommended for children with movement difficulties to wear compression garments when exercising and as an aid for physical and occupational therapy. However a broader study is required in order to make a more general statement.