Kehitysvammaisen lapsen kuntoutusjakso : Esite vanhemmille
Jokelainen, Janita; Kuitu, Fanny (2016)
Jokelainen, Janita
Kuitu, Fanny
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218733
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin työelämälähtöisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erään lastenosaston kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli raporttiosassa perehtyä kehitysvammaisen lapsen kuntoutukseen ja lisäksi tehdä lasten kuntoutusyksiköstä esite vanhemmille, jossa käydään läpi osaston keskeisiä toimintatapoja ja ohjeistetaan vanhempia lapsen kuntoutusjaksoon valmistautumisessa. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, mitä tarkoitetaan lapsen kehitysvammaisuudella, mistä kehitysvammaisen lapsen kuntoutus koostuu ja miten perhe voidaan ottaa huomioon kuntoutuksessa. Aihe rajattiin koskemaan kehitysvammaisuutta yleisellä tasolla ja lapsi rajattiin iältään alle 18-vuotiaaksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää luotettavaa tietoa kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksesta ja tehdä esite lasten kuntoutusyksiköstä, jonka avulla voidaan antaa vanhemmille tietoa osastosta sekä lisätä vanhempien luottamusta osastoa kohtaan.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kehitysvammaisen lapsen määrittelystä ja lapsen kehitysvammaisuuden vaikutuksesta vanhempiin ja sisaruksiin. Kuntoutus kuuluu isona osana kehitysvammaisen lapsen arkeen, josta erityisesti nostettiin esille kuntoutussuunnitelman ja apuvälineiden merkitys lapsen kuntoutuksessa. Lapsi on aina perheensä jäsen mistä syystä perhetyö korostuu erityisesti lasten hoitotyössä ja kuntoutuksessa. Kehitysvammaisen lapsen kuntoutus on moniammatillista, ja siihen osallistuu usein lääkärin ja hoitajien lisäksi eri alojen terapeutteja, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä riippuen lapsen kehitysvamman tasosta ja laadusta. Kuntoutuksessa luottamus saavutetaan hyvän vuorovaikutuksen ja molemminpuolisen tiedon jakamisen keinoin.
Opinnäytetyön tuotos koottiin ideariihen avulla kuntoutusyksikön henkilökunnalta saatujen tietojen perusteella ja niitä peilattiin löydettyyn teoriatietoon. Esitteestä tuli kahdeksansivuinen ja A5-kokoinen. Ulkoasultaan esite on lapsenomainen, mutta se palvelee teksteillään kehitysvammaisen lapsen vanhempia. Osaston henkilökunta voi käyttää esitettä ohjauksen tukena ohjatessaan vanhempia, jotka ovat tuomassa lastaan osastolle kuntoutusjaksolle. Lisäksi esitettä voidaan käyttää uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Jatkokehitysehdotuksena esitetään, että selvitettäisiin, kuinka esite on otettu osastolla käyttöön ja ovatko vanhemmat kokeneet sen hyödylliseksi.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kehitysvammaisen lapsen määrittelystä ja lapsen kehitysvammaisuuden vaikutuksesta vanhempiin ja sisaruksiin. Kuntoutus kuuluu isona osana kehitysvammaisen lapsen arkeen, josta erityisesti nostettiin esille kuntoutussuunnitelman ja apuvälineiden merkitys lapsen kuntoutuksessa. Lapsi on aina perheensä jäsen mistä syystä perhetyö korostuu erityisesti lasten hoitotyössä ja kuntoutuksessa. Kehitysvammaisen lapsen kuntoutus on moniammatillista, ja siihen osallistuu usein lääkärin ja hoitajien lisäksi eri alojen terapeutteja, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä riippuen lapsen kehitysvamman tasosta ja laadusta. Kuntoutuksessa luottamus saavutetaan hyvän vuorovaikutuksen ja molemminpuolisen tiedon jakamisen keinoin.
Opinnäytetyön tuotos koottiin ideariihen avulla kuntoutusyksikön henkilökunnalta saatujen tietojen perusteella ja niitä peilattiin löydettyyn teoriatietoon. Esitteestä tuli kahdeksansivuinen ja A5-kokoinen. Ulkoasultaan esite on lapsenomainen, mutta se palvelee teksteillään kehitysvammaisen lapsen vanhempia. Osaston henkilökunta voi käyttää esitettä ohjauksen tukena ohjatessaan vanhempia, jotka ovat tuomassa lastaan osastolle kuntoutusjaksolle. Lisäksi esitettä voidaan käyttää uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Jatkokehitysehdotuksena esitetään, että selvitettäisiin, kuinka esite on otettu osastolla käyttöön ja ovatko vanhemmat kokeneet sen hyödylliseksi.